Niin kutsutuilla uusilla genomitekniikoilla (NGT) tuotettujen viljelykasvilajikkeiden tulo EU:n markkinoille tuli taas askelta lähemmäksi perjantaina 14.3., kun EU:n neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen omasta kannastaan. EU:ssa on jo useamman vuoden ajan valmisteltu uutta lainsäädäntöä, jolla on tarkoitus helpottaa NGT-kasvien markkinoillepääsyä. 

Suomen virallinen kanta sääntelyn keventämiseen on ollut kautta linjan myönteinen – vaikka avointa yhteiskunnallista keskustelua aiheesta ei olla käyty. Luomuliiton hallitus ottaa vahvasti kantaa sen puolesta, että luomun GMO-vapaus on turvattava jatkossakin vahvan, rinnakkaiselon mahdollistavan sääntelyn sekä NGT-menetelmillä tuotettujen lajikkeiden jäljitettävyyden avulla. 

Omavaraisuus heikentyy

Uuden lainsäädännön valmistelussa on ollut koko ajan epäselvää, miten luomutuotannon GMO-vapaus tultaisiin turvaamaan, mikäli NGT-lajikkeet tulevat markkinoille. Uusimmassa neuvoston esityksessä vastuuta asiasta sysätään jäsenmaille ja luomutuottajille.

– Luomun GMO-vapaus on turvattava muun muassa selkeällä rinnakkaiselon ohjeistuksella ja geenieditoinnilla tuotettujen lajikkeiden läpinäkyvällä merkinnällä, vaatii Luomuliiton puheenjohtaja Janne Rauhansuu.

Neuvoston perjantaisessa esityksessä NGT1-luokan kasveille esitettiin merkintävaatimusta ainoastaan kylvösiemenen osalta. Tämä tarkoittaisi sitä, että kuluttajatuotteisiin ei tulisi merkintää geenieditoinnista, jolloin kuluttajien olisi mahdotonta valita GMO-vapaita tuotteita – paitsi ostamalla luomua.

NGT-lajikkeiden tulo markkinoille heikentäisi kotimaisen ruuantuotannon huoltovarmuutta, sillä patentit NGT-lajikkeista kuuluvat monikansallisille yrityksille. Samalla siirtyminen NGT-lajikkeiden käyttöön heikentäisi viljelijän asemaa ruokaketjussa ja on uhka pienille ja keskisuurille siementen jalostajille ja kauppiaille.

– Viljelijät ovat hyvin perillä tästä. Olemme selvittäneet luomuviljelijöiden kantaa geenieditointiin, ja vahva enemmistö suhtautuu aiheeseen vähintäänkin kriittisesti ja toisaalta kokee GMO-vapauden yhdeksi luomun vahvuuksista, Rauhansuu korostaa.

Esitys etenee seuraavaksi neuvoston, parlamentin ja komission välisiin trilogineuvotteluihin, joissa jäljitettävyys, tulee olemaan keskeisin teema.

Resilienssiä kestävin menetelmin

Geenieditoinnin hyödyllisyyttä perustellaan usein mahdollisuudella kehittää lajikkeisiin ominaisuuksia, jotka lisäävät viljelykasvien kestävyyttä muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Kuitenkin selvitysten mukaan valtaosa markkinoille suunnitelluista NGT-lajikkeista on jalostettu kuluttajien mieltymyksiä tai teollisuuden prosesseja varten.

Luomuviljelyssä tuotannon resilienssiä lisätään kokonaiskestävin viljelymenetelmin, jotka tuottavat samalla muitakin ympäristöhyötyjä ja suurempia satoja. Esimerkiksi monipuoliset viljelykierrot, orgaanisten lannoitus- ja maanparannusaineiden käyttö, viherlannoitusnurmet, kerääjäkasvit sekä syväjuuristen ja typpeä sitovien kasvien viljely parantavat maaperän rakennetta ja siten pienentävät sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia. Ko. menetelmiä on koottu myös hiiliviljelyn käsitteen alle, sillä niiden tiedetään lisäävän hiilen sitoutumista ilmakehästä maaperään ja siten auttavan ilmastonmuutoksen hillinnässä. Samoilla menetelmillä myös lisätään luonnon monimuotoisuutta, mihin NGT-lajikkeiden viljelyllä ei päästä.

Toinen usein käytetty peruste NGT-lajikkeiden sääntelyn keventämiselle on, että menetelmä rinnastetaan perinteiseen kasvinjalostukseen, joten riskinarviointia ei näin tarvittaisi. NGT-lajikkeet on kuitenkin tuotettu muuntelemalla kasvin perimää laboratoriossa, niillä pystytään tuottamaan muutoksia, jotka eivät olisi mahdollisia perinteisin jalostusmenetelmin, ja niiden leviämisestä ympäristöön koituu samankaltaisia riskejä kuin vanhemmista geenimuunnelluista organismeista, kuten resistenssiä torjunta-aineille sekä lopulta luontokatoa.

Luomutuotannossa on mahdollista lisätä viljelykasvien muutoskestävyyttä jalostamalla ns. monimuotoaineistoja, jotka sopeutuvat paikallisiin olosuhteisiin muuntuen jatkuvasti olosuhteiden mukaanNäin voidaan tuottaa satoisia, taudinkestäviä lajikkeita lisäten samalla geneettistä monimuotoisuutta, joka mahdollistaa kasvien sopeutumisen vaihteleviin ympäristöolosuhteisiin.

TIETORUUTU: Uudet genomitekniikat lyhyesti

• Uudet genomitekniikat: Uusilla genomitekniikoilla (new genomic techniques, NGT) tarkoitetaan tekniikoita, joilla voidaan muokata eliöiden perintöainesta ja joita on ilmaantunut tai jotka on kehitetty nykyisen GMO-lainsäädännön hyväksymisen, eli vuoden 2001 jälkeen. Ko. menetelmillä eliön geenejä muunnellaan kohdennetuilla mutageneesitekniikoilla, eli muokkaamalla organismin perimää halutuissa kohdissa genomia ilman vieraan perintöaineksen lisäämistä.

• EU:n tuomioistuimen vuonna 2018 tekemän päätöksen mukaan GMO-lainsäädäntö koskee myös eliöitä, joiden geenejä on muunneltu uusilla genomitekniikoilla.  

• NGT 1 – Euroopan komissio on esittänyt NGT-menetelmien jaottelemista kahteen kategoriaan. Kategorian 1 kasveille sallitaan jopa 20 erilaisen mutaation tuottaminen samaan kasviin, kunhan geeniaines on peräisin lajin sisältä. Jopa yli 90 % markkinoille tähtäävistä geenieditoiduista lajikkeista kuuluu tähän kategoriaan.

• NGT 2 – Mikäli lajikkeen perimään tehdyt mutaatiot ylittävät kategorian 1
rajauksen, luetaan lajike kategoriaan 2.