Maa- ja metsätalousministeriö esitteli 17.6. järjestämässään webinaarissa luonnoksen Suomen kansalliseksi strategiaksi seuraavalla yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kaudella. Esitys luomukotieläin tuen yksityiskohdista sotii luonnonmukaisen tuotannon periaatteita vastaan ja tarkoittaa käytännössä isoa tukileikkausta luomukotieläintaloudesta.
Ministeriön esityksessä esitetään luomukotieläintuotannon muuttamista eläinyksikkökohtaiseksi, kun tukea on aiemmin maksettu viljeltyjen hehtaarien perusteella. Luomukotieläintiloille esitettiin 122 euron eläinyksikkökohtaista luomukorvausta, kun tuki nyt on 134 euroa hehtaarilta. On vielä epävarmaa, hyväksyykö EU eläinyksikkökohtaisen tuen. Mikäli EU ei sitä hyväksy, maksetaan tuki hehtaariperusteisesti samansuuruisena. Hehtaariperusteisena tuki maksettaisiin niin monelle hehtaarille, kuin eläinmäärä riittää. Samalla luomukotieläintukea varten tarvittavaa eläinmäärää on esitetty kasvatettavaksi 0,3 eläinyksiköstä jopa yhteen eläinyksikköön per hehtaari. Tämä pakottaa suuren osan luomukotieläintiloista joko kasvattamaan eläinmäärää tilalla tai luopumaan luomukotieläintuotannosta kokonaan, jotta taloudelliset edellytykset säilyvät tilalla. Kokonaisuudessaan muutos merkitsisi tuntuvaa leikkausta luomutuotannon tukiin.
– Emme mitenkään voi hyväksyä tukileikkauksia luomukotieläintiloilta. Suomen suunnitelmat sotivat myös EU:n pellolta pöytään- ja biodiversiteettistrategioiden tavoitteita vastaan. Tavoitteena on kasvattaa luomuviljeltyä pinta-alaa EU:n alueella 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja suunnitellut tukileikkaukset Suomessa johtaisivat luomutuotannon supistumiseen, kommentoi Luomuliiton puheenjohtaja Janne Rauhansuu.
– Luomutilojen pakottaminen eläintiheyden kasvattamiseen on vastoin luomun periaatteita eläin- ja ympäristöystävällisestä tuotannosta, hän lisää.
Luomuliitto on omissa kannanotoissaan painottanut, että luomukotieläintuen tulee kannustaa tasapainoiseen tuotantoon siten, että kotieläintiloilla on kohtuullinen eläinmäärä suhteessa pinta-alaan. Siksi Luomuliitto esittääkin, ettei vaatimus saa missään tapauksessa olla yli 0,5 eläinyksikköä hehtaaria kohti.
– Ekologisesti ja eettisesti tuotetun ruuan kysyntä kasvaa koko ajan. Ei ole mitään mieltä ajaa luomutuotantoa pakkokeinoin tehotuotannon suuntaan, Rauhansuu huomauttaa.
Hän muistuttaa, että laiduntaminen on yksi luomutuotannon vahvuuksista niin eläinten hyvinvoinnin kuin luonnon monimuotoisuudenkin kannalta – luomutiloilla kun kaikki karja laiduntaa kesäisin. Laiduntavan karjan merkitys luonnon monimuotoisuudelle on tunnustettu CAP-strategian tavoitteissa, joten on ristiriitaista, että samalla halutaan leikata tukia juuri laidunnustyötä tekeviltä luomukarjatiloilta.
Eläintiheyden kasvattaminen saattaisi johtaa ylilaidunnukseen. Lisäksi muutos vaarantaisi tilojen rehuomavaraisuuden ja vähentäisi myyntikasvien tuotantoa – vastoin ministeriön omia tavoitteita.
Eläintiheyden kasvattaminen vaikuttaisi eri tuotantosuunnissa eri tavoin. Esimerkiksi maitotiloilla on meijereiden kanssa sopimus tietyn maitomäärän tuottamisesta, ja mikäli eläinmäärää täytyisi tukivaatimusten vuoksi kasvattaa, ei lisättyä maitomäärää saataisi myytyä.
Ehdotus Suomen strategiaksi tulevalle CAP-kaudelle on lausunnoilla 10.9 asti. Tallenne CAP-webinaarista tulee katsottavaksi sivulle mmm.fi/cap27/ajankohtaista.
