Luomuliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittu Janne Rauhansuu haluaa luoda keskusteluyhteyttä maatalousalan organisaatioiden ja ympäristöjärjestöjen välille.

Luomuliiton uudella puheenjohtajalla on monta rautaa tulessa. Hän on Pöytyällä sijaitsevan luomutilan isäntä ja neljän 3–10 -vuotiaan lapsen isä. Lisäksi hän pyörittää yhdessä vaimonsa Anna Rauhansuun kanssa Myssyfarmi-yritystä, joka valmistaa suomenlampaan villasta käsinkudottuja myssyjä ja muita asusteita.

Mutta ennen kuin tähän päästiin, mies resusi ympäri maailman meriä. Rauhansuu on entinen kansainvälisen tason kilpapurjelautailija ja elätti itsensä noin pari vuosikymmentä lautailemalla eri puolilla maailmaa. Kotimaahan hän palasi vuonna 2008 ja alkoi hoitaa sukutilaansa.

”Maailmankoulu” antoi perspektiiviä moneen asiaan, myös maatalouteen. Palatessaan Rauhansuulla oli selkeä käsitys siitä, että luomu on se ruoantuotannon tapa, jota Suomessa kannattaa kehittää. Pari vuotta meni ennen kuin vanhaisäntä saatiin puhuttua ympäri ja sukutilaa alettiin siirtää luomuun.

– Kun oli kiertänyt vuosia ympäri maailmaa, niin Suomen vahvuudet erottuivat selvästi: puhtaus, turvallisuus, rauhallisuus. Luomu on ympäristöystävällinen ja kestävä tapa tuottaa ruokaa, ja sillä on hyvät mahdollisuudet menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla, Rauhansuu toteaa.

Pois vanhoista poteroista

Rauhansuu lähti mukaan Luomuliiton toimintaan, koska hän haluaa vaikuttaa asioihin. Yhdistyksen hallitukseen hänet valittiin vuonna 2014, ja Luomuliiton puheenjohtajana hän aloittaa vuoden 2021 alussa. Kausi on kolmevuotinen.

Uuden puheenjohtajan mukaan Luomuliiton edustamilla arvoilla on yhteiskunnassa yhä enemmän kannatusta. Tarve kehittää ruoantuotantoa nykyistä kestävämmälle pohjalle tunnustetaan jo laajalti. Suomessa ruoka-alan toimijat ja ympäristöjärjestöt tuntuvat kuitenkin puhuvan sujuvasti toistensa ohi.

– Meidän pitää pystyä toimimaan yhteistyössä ympäristöjärjestöjen ja -hallinnon kanssa maatalouden ympäristötoimien kehittämiseksi, Rauhansuu sanoo.

Hänen mielestään Luomuliitolle sopii sovittelijan rooli, kun haetaan kompromissia ympäristön tilan ja ruoantuotannon edellytysten suhteen. Rauhansuu toivoo, että myös tavanomaisten ja luomutuottajien välillä syntyy aiempaa enemmän yhteistyötä.

– Ei pidä ajautua poteroihin, vaan on löydettävä yhteisiä väyliä eteenpäin, hän sanoo.

Viestinnän rooli kasvaa

Luomun tulevaisuuden Janne Rauhansuu näkee valoisana. Hän arvioi, että luomutuotanto lisääntyy Suomessa jatkossakin. Pitkällä aikavälillä isot ympäristökysymykset kuten ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kato nostavat luomun arvostusta ja ohjaavat kuluttajia viisaampiin valintoihin.

– Nykyään puhutaan paljon esimerkiksi hiilensidonnasta ja regeneratiivisesta viljelystä, ja nehän ovat hyvin lähellä luomutuotantoa. Luomussa on paljon ympäristön hyvinvointia ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä, ja tavanomaista tuotantoa pitäisi viedä samaan suuntaan, hän huomauttaa.

Ihan itsestään luomu tuskin lyö itseään läpi. Rauhansuu korostaa, että luomun hyvistä käytännöistä ja vaikutuksista on viestittävä aktiivisesti.

– Luomuliitolla on oltava kykyä viestiä kestävästä ruoantuotannosta sekä kuluttajille että hallinnon suuntaan. Esimerkiksi Pro Luomu tekee tätä työtä, mutta myös Luomuliiton ja muiden alan organisaatioiden on tehtävä sitä, hän toteaa.

Uutta verta maatalouteen

Rauhansuun mielestä suomalaista maataloutta on pitkään kehitetty yksipuolisesti: tukipolitiikka on kannustanut kasvattamaan tilakokoa ja keskittänyt tuotantoa alueellisesti. Kaikki tapahtuu kannattavuuden nimissä, mutta lopputulos ei mairittele.

– Uskon, että kannattavaa tuotantoa voi olla pienelläkin tilalla. Maatalousalan koulutus ohjaa kaikkia samaan muottiin, eikä muita mahdollisuuksia välttämättä nähdä. Pitäisi saada enemmän maatalouden ulkopuolisia yrittäjiä kehittämään alaa, hän pohtii.

Rauhansuut viljelevät Pöytyällä luomurypsiä ja -hernettä, jotka jatkojalostetaan tilalla rypsiöljyksi ja hernerouheeksi. Tuotteet markkinoidaan kaupan keskusliikkeille, elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudelle sekä ammattikeittiöille.

– Olisi hienoa, jos saisi hallittua koko ketjun alkutuotannosta lopputuotteeseen asti: silloin ketjun jokainen osa saisi oikeudenmukaisen korvauksen, Janne Rauhansuu toteaa.

Teksti: Minna Nurro
Kuvat: Suvi Elo