Uuden luomuasetuksen myötä luomuelintarvikkeiden valmistuksessa käytettävien ainesosien tulee olla entistä enemmän peräisin luonnonmukaisesta tuotannosta ja poikkeusten määrää on kavennettu. Osa täytäntöönpanolainsäädännöstä on edelleen kesken, mutta suurimmilta osin luomuelintarvikkeita koskevat muutokset ovat valmiina.
Luomutuotteissa sallituista aineista ja tuotteista, joita voidaan käyttää lisäaineina, säädetään komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/1165 liitteessä V A1. Tämän listan soveltaminen alkoi tämän vuoden alussa. Huomio tulee kiinnittää erityisesti lisäaineiden alkuperään, sillä yhä useampien luomussa sallittujen lisäaineiden tulee olla peräisin luonnonmukaisesta tuotannosta, kuten makeisten pintakäsittelyssä käytetty mehiläisvaha (E901) tai rosmariiniuutteet (E392).
Tuotteen luomuisuutta laskettaessa tulee listassa tähdellä (*) merkatut lisäaineet laskea mukaan maatalousperäisiksi ainesosiksi. Näitä ovat esimerkiksi yleisesti käytetyt lesitiinit (E322), johanneksenleipäpuujauhe (E410) sekä guarkumi (E412), joiden tulee lisäksi olla peräisin luonnonmukaisesta tuotannosta. Joidenkin lisäaineiden käytölle on tullut myös rajoituksia, jotka tulee huomioida luomutuotteiden tuotekehityksessä ja reseptiikassa.
Täytäntöönpanoasetuksen liitteessä V 02 on lueteltu ne tuotteet ja aineet, joita voidaan käyttää valmistuksen apuaineina. Vaatimuksiin on tullut tiukennuksia, ja esimerkiksi teknisenä apuaineena käytettävien kasviöljyjen ja etikkahapon tai etikan tulee olla peräisin luonnonmukaisesta tuotannosta. Enää ei siis riitä, että kyseinen apuaine on GMO-vapaa.
Lisäksi tulee huomioida kaikkia lisäaineita koskeva asetus (EY) 1333/2008, jossa määrätään jokaiselle lisäaineelle käyttöluvan mukaiset enimmäismäärät ja hyväksyntäedellytykset.
Poikkeukset luomuainesosien käyttöön kiristyvät
Lista luomutuotteiden valmistuksessa sallituista tavanomaisista maatalousperäisistä ainesosista on lyhentynyt huomattavasti. Edelleen on sallittua käyttää tavanomaisia suolia ja gelatiinia, mutta jatkossa esimerkiksi tavanomaisen fruktoosin käyttö ei enää ole mahdollista luomuelintarvikkeissa. Uusi lista löytyy täytäntöönpanoasetuksen liitteestä V B, ja sen soveltaminen alkaa 1.1.2024.
Toimija voi hakea ainesosalupaa Ruokavirastolta tilanteessa, jossa normaalisti käytettyä ainesosaa ei ole enää saatavilla luomuna ja sen saatavuudessa on hetkellinen katko. Tietylle tuotteelle myönnettyä ainesosalupaa voi käyttää myös toinen luomutoimija, mutta käytöstä tulee aina ennen käyttöönottoa ilmoittaa Ruokavirastolle. Luvat ovat edelleen määräaikaisia ja raukeavat mikäli kyseistä poikkeusainesosaa onkin saatavilla luomuna esimerkiksi toisessa jäsenmaassa. Myönnetyt luvat löytyvät Ruokaviraston sivuilta.
Luomusuola tulossa
Toistaiseksi luomutuotteissa saa käyttää tavanomaista suolaa, jossa suolan perusainesosana on natriumkloridi tai kaliumkloridi. Jatkossa suolan tulee olla luomusuolaa, kunhan sen EU-tuotantosäännöt ovat valmistuneet. Tällöin luomutoimijan tulee varmistaa, että luomusuolan valmistajalle on myönnetty luomutodistus ja suola on tuotettu luomulainsäädännön mukaisesti. Luomusuolan valmistuksessa saa käyttää vain samoja luomussa sallittuja lisäaineita, joita voidaan käyttää myös luomuelintarvikkeiden valmistuksessa.
Luomua aromiaineisiin ja -valmisteisiin
Uuden asetuksen myötä on sallittujen luontaisten aromiaineiden ja -valmisteiden rinnalla nyt saatavilla myös luomuaromiaineita ja -valmisteita. Luomuaromit ja -valmisteet on tuotettu luomuasetuksen ehtojen mukaisesti ja valmistaja kuuluu luomuvalvonnan piiriin, mistä toimijalla on esittää luomusertifikaatti. Tuotteen luomuisuutta laskettaessa on hyvä huomioida, että luomuaromit ja -valmisteet lasketaan mukaan tuotteen luomumaatalousperäisiin ainesosiin.
Luontaiset aromiaineet ja -valmisteet eivät ole luomuvalvonnan piirissä, mutta niiden mukana seuraava tuotespesifikaatio kertoo tuotteen soveltumisesta luomutuotteiden valmistukseen sekä todistaa niiden olevan valmistettu EU:n aromiasetuksen ((EY) 1334/2008 art. 16.4) mukaisesti. Luontaisia aromiaineita ja -valmisteita ei myöskään lasketa osaksi tuotteen luonnonmukaisia maatalousperäisiä ainesosia. Ennen 1.1.2022 valmistetut luomutuotteet saa markkinoida aiemmilla luomuelintarvikkeen koostumusvaatimuksilla, kunnes tuotteen varastot ovat tyhjät.
Tiedot puhdistus- ja desinfiointiaineista luvassa
Luomuasetuksen mukaan luomutuotteiden jalostus- ja varastointitiloissa saa käyttää vain sallittuja puhdistus- ja desinfiointiaineita. Aiemmin oli sallittu kaikki samat aineet ja keinot, jotka soveltuvat elintarviketiloihin. Komissio työstää edelleen sallittujen aineiden listaa, joka on vielä kesken, mutta joka on tulossa täytäntöönpanoasetuksen liitteeseen IV C-osaan. Listan soveltaminen alkaa 1.1.2024.
Tuotantopaikkamerkintä muuttui
Luomuelintarvikkeiden suomenkielisen tuotantopaikkamerkinnän muutos astui myös voimaan vuoden vaihteessa. Näistä muutoksista on jo kerrottu tarkemmin Luomulehdessä 2/2021.
Tuotantopaikkamerkintää mietittäessä on hyvä muistaa, että vähäiset ainesosat voidaan jättää ottamatta huomioon edellyttäen, että näiden kokonaismäärä maatalousperäisten raaka-aineiden kokonaismäärästä on enintään viisi prosenttia. Aiemmin huomioon ottamatta jätettävien ainesosien kokonaismäärä maatalousperäisten raaka-aineiden kokonaismäärästä oli enintään kaksi prosenttia.
Ruokavirasto ei ole vielä laatinut erillistä ohjetta luomuelintarvikkeiden osalta, mutta viraston asiaa koskevaa verkkosivua kannattaa seurata ahkerasti.
Teksti: Jaana Elo
Kirjoittaja on Luomuliiton elintarvike- ja keruutuotteiden asiantuntija.
Artikkeli on julkaistu Luomulehdessä 1/2022.