Luomumaidontuotanto on onnistunut Maunulan tilalla, joka oli vuonna 2024 tuotosseurannan viides. Haasteita tuovat muun muassa tiukat säädökset sekä korkeat tuotantokustannukset.

Jenni ja Riku Harmaajärvi ovat pyörittäneet luomumaitotilaa Kankaanpään Vihteljärvellä vuodesta 2009 alkaen. Paljon luomutuotteita käyttävälle perheelle luomumaidontuotanto oli pitkäaikainen haave, joka toteutettiin siirtämällä ensin pellot luomuun vuonna 2017 ja eläimet perässä pari vuotta myöhemmin.

– En halunnut, että meidän pelloillamme käytetään glyfosaattia. Enkä ainakaan, että Riku sitä levittää, Jenni kertoo.

Navetta remontointiin vuonna 2017 luomutuotantoon sopivaksi. Parsinavetasta tehtiin makuuhallipihatto. Samalla asennettiin lypsyrobotti.

– Olemme kokeilleet ennakkoluulottomasti erilaisia ratkaisuja ja saaneet edullisesti tehtyä toimivan ja omanlaisen navetan. Toimivuudesta kertoo muun muassa lehmien kestävyys ja tuotostason nousu, Riku kertoo.

Navetta on helppotöinen, ja lehmillä on mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Tilan lehmät käyvät ahkerasti lypsyllä laidunnuksesta ja ulkoilusta huolimatta. Eläimet ulkoilevat mahdollisuuksien mukaan ympäri vuoden.

– Laidunnus sujuu hyvin. Kesällä makuuhallin ovet ovat aina auki ja talvisin aina kun sää vain sallii. Perälaitumelle joutuu kävelemään pidemmän matkan, mutta mieluusti lehmät sinne menevät ja tulevat sieltä myös lypsylle.

Luomutuotanto on vahvuus ja luo lisäarvoa pienehkölle maitotilalle

– Meillä ei ole juurikaan laajentamismahdollisuuksia. Nyt pystymme hoitamaan työt kahdestaan. Toisaalta se on myös heikkous, koska systeemi on helposti haavoittuva, Jenni Harmaajärvi kertoo.

Työnjako on selkeä; Jennin vastuulla ovat eläimet, ja Riku huolehtii appeen teosta sekä peltotöistä. Tulevaisuuden suunnitelmissa on jatkaa tilan toimintaa samalla tavalla kuin nytkin.

– Seinät määrittävät, että enempää lypsäviä ei mahdu. Seuraava pykälä olisi niin iso muutos, että sellainen ei ole ajankohtaista, Riku Harmaajärvi pohtii.

Tällä hetkellä tilalla ei ole ajatusta luopua luomutuotannosta, mutta Harmaajärvet toivovat, että Ruokaviraston suunnasta ymmärrettäisiin, ettei liha- ja lypsykarjaa voi niputtaa samaan ryhmään.

– Toivottavasti maidontuotantoa ei vaikeutettaisi entisestään, kun toiminta on tehty jo nyt hankalaksi. Kyseessä ovat elävät eläimet, joiden terveyden ylläpitämisen suhteen tulee ylimääräisiä haasteita säädösten myötä, Jenni harmittelee.

– Vanha lehmä vaatii poikimisen yhteydessä aina kalsiumlisän. Se olisi turvallisempi antaa pastamuodossa, mutta nestemäiset valmisteetovat tällä hetkellä ainoita Suomessa sallittuja markkinoilla olevia vaihtoehtoja.

Riku täydentää sanoen, että luomu on huippujuttu, mutta ylimääräiset himmelit pitäisi saada purettua.

Jenni toivoo, että myös kuluttajat ymmärtäisivät, kuinka turvallinen ja valvottu vaihtoehto luomu on.

– Valitsemalla ostoskoriinsa luomua on kuluttajilla vahva mahdollisuus vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja samalla omaan terveyteen ja hyvinvointiin. Kuluttaja voi myös luottaa siihen, että luomulehmät laiduntavat ja syövät luomurehuja, joiden viljelyksessä ole käytetty kemiallisia lannoitteita eikä kemiallisia torjunta-aineita.

Kankaanpääläiseltä tilalta maito menee Hämeenlinnan osuusmeijerille. Haasteita luomumaidon tuotantoon säädösten lisäksi luo maidon kulutuksen laskeminen ja korkeat tuotantokustannukset.

– Työmäärään nähden luomumaidon tuottajahinnan pitäisi olla korkeampi, Jenni toteaa.

Koneyhteistyötä sekä työnvaihtoa 

Maunulan tilalla tehdään koneyhteistyötä sekä työnvaihtoa muiden tilojen kanssa.Yhteistyötä on eri eläintilojen sekä viljatilojen kanssa.

– Työnvaihdossa hyvä puoli on, että porukkaa saadaan hyvin liikkeelle eri aikoihin sijoittuvina sesonkeina. Eläintenhoitoa ei tehdä vaihtotyönä, ainoastaan konetöitä, Riku kertoo.

Työväen saanti helpottuu koneyhteistöiden ja vaihtotöiden kautta. Pienen tilan on lähes mahdotonta hankkia kaikkea kalustoa itselle. Kalustoa pystytään myös uusimaan tarvittaessa, kun vain osa löytyy omasta takaa.

Vuorot on saatu hyvin jaettua ja työt tehtyä, koska kaikilla tiloilla on eri sesongit.

– Viime kesänä tehtiin ensimmäistä kertaa rehut yhteistyössätoisen maitotilan kanssa. Heidän ajosilppurillaan työ kävi tehokkaasti, joten sesongin päällekkäisyys ei ollut siinäkään ongelma.

Nurmirehu on maitotilan ykkösasia. Etenkin luomutuotannossa vaihtoehdot ovat vähissä, jos säilörehusato epäonnistuu.

– Lehmien päivämaidot tippuivat, kun vuoden 2023 kakkossadon syöttäminen aloitettiin. Robotin lukujen katsominen veti mielen matalaksi. Silloin sadonkorjuu myöhästyi sateiden vuoksi, ja se vaikutti rehuarvoihin, Riku muistelee.

Tilan 140 peltohehtaarilla kasvaa pääosin nurmea. Lisäksi on omien nautojen rehuna käytettävää vehnää, kauraa sekä hernettä.

Teksti ja kuvat: Senni Valiola

Artikkeli on julkaistu alunperin Luomulehden numerossa 1/2025.