Kotimaisen luomuviljan hinta on ollut pohjalukemissa pitkään. Työtä viennin eteen on tehty useamman toimijan voimin. Luomukauran hinta on noussut uusien vientikuvioiden myötä, mutta liialliseen optimismiin ei ole aihetta.

Ruistahan ulkomaalaiset eivät ihmeemmin Suomesta osta, ja luomuvehnän viljely näkyy onnistuvan ulkomaillakin. Joten suomalainen vientiin joko sellaisenaan tai jalosteina, markkinoitava luomuvilja tarkoittaa pääosin kauraa.  

Eteläisempää Eurooppaa viileämpi ja valoisampi kasvukausi on kauran mieleen. Suomen viileä ilmasto ja riittävä kosteus tukevat jyvän kasvua ja siitä johtuvaa korkeaa hehtolitrapainoa. 

Viljamarkkinaa on seurattava

Luomusiemenviljaa Sastamalassa tuottava Timo Jaakkola on tyytyväinen, kun tilanne on normalisoitunut ja luomuvilja on saanut hieman kurotuksi hintaetumatkaa tavanomaiseen verrattuna. Jokin aika sittenhän sekä luomun että tavanomaisen viljan hinnat olivat likimain tasoissa.  

Samalla Jaakkola kuitenkin muistuttaa, että markkinoilla ei ole mitään pysyvää. On myös muistettava, että luomumarkkina on kovin pieni osa viljan kokonaismarkkinasta. Korkotason lasku sekä meneillään oleva työmarkkinakierros saattavat heijastua luomun kysynnän hienoisena kasvuna, koska kotitalouksien käytössä olevat tulot kasvavat. Viljelijöiden on oltava valppaina, ja on varottava rakentamasta toiveita hetkellisen markkinatilanteen ja hintatason varaan. 

– Suomessa ei ole järjestelmää, joka velvoittaisi jonkun tahon ostamaan viljaa. Viljelijän on omalla ammattitaidolla vastattava siitä, että myyntiin tarjottava erä on taatusti kauppaehdot täyttävää, korkealaatuista tavaraa, Jaakkola korostaa. 

Yksi hyvä keino on opetella seuraamaan markkinaa kyllin kauaksi eteenpäin. On kiinnitettävä hintoja syksyn sadolle ennen viljelypäätöksen tekemistä. Tällä tavalla saadaan edes jonkinlainen käsitys viljelyn kannattavuudesta. Jaakkola kehottaa harkitsemaan viljelystä luopumista, jos sadolle ei viljelysuunnitelmaa tehtäessä löydy kohtuullista sopimusta. 

Jaakkola muistuttaa, että luomuun siirtymisessä korkeampi tukitaso yhdessä lannoite- ja torjunta-ainekuluissa säästämisen kanssa ovat vain osa kokonaisuutta. Pelkästään näiden varassa luomuun ei kannata siirtyä. 

Satotaso määrää hintatason 

Helsingin Mylly oy:n viljanhankinnasta vastaava Pekka Kultti kertoo luomukauran kysynnän olevan varsin vilkasta. Kotimaassa luomun vetovoima ei ole niin rivakkaa kuin viennissä. Yritys jalostaa kotimaisen luomukauran jauhoiksi, hiutaleiksi ja leseiksi. Luomuviljaa ostetaan paljon, mutta jalostukseen hankittavasta viljamäärästä yritys ei halua antaa tarkempia tonnimääriä. 

Parin ongelmallisen satovuoden takia luomukauran hinta on tätä tekstiä kirjoitettaessa joulukuun alussa poikkeuksellisen korkealla, noin 340 euroa tonnilta. Kultin arvion mukaan normaali satovuosi ilman viljan laatuongelmia tulee todennäköisesti laskemaan luomukauran tuottajahintaa merkittävästi. 

Luomurukiin kysyntä on laskenut tasaisesti jo useamman vuoden ajan. Luomuvehnän kysyntä on pysynyt varsin tasaisena viimeiset vuodet. Kultin mukaan luomuvehnän viljelyalaa olisi mahdollista jopa hieman kasvattaa. 

Vienti onnistuu yksittäiseltä tilaltakin 

Leppävirralla emolehmätilaa pitävä Riku Kauhanen on jo useamman vuoden tuottanut elintarvikekelpoista luomukauraa noin 50 tonnia vuodessa. Kauran viljely sopii Kauhasen mukaan erinomaisesti emolehmätilalla harjoitettavaan viljelykiertoon.  

Suora vientikauppa lähti liikkeelle keväällä 2024, kun latvialainen yritys halusi ostaa luomukauraa Suomesta. Kauhasella oli vuoden 2023 kaurat varastossa, ja latvialaisten tarjoama 320 euron tonnihinta vaikutti sopivalle. Suomessa otetun ennakkonäytteen mukaan kauran laatu oli latvialaisia tyydyttävä, ja niinpä heinäkuun lopulla kaksi puoliperävaunullista rekkaa haki kaurat Latviaan. 

– Kauppakirjat allekirjoitettiin sähköpostilla, ja maksu tuli sovitusti suoraan latvialaiselta yritykseltä, kun kuormat olivat saapuneet perille. Meidän myymä kauraerä taisi olla pohjoisin, jonka latvialaismylly Suomesta hankki, Kauhanen muistelee. 

Luomuinvestointi suunnitelmissa 

Suomesta luomukauraa ostanut latvialainen Dobeles Dzirnavnieks suunnittelee luomuviljaan liittyvää mittavaa investointia. Latvian tai edes Baltian maiden yhteinen luomukauran tuotanto ei tunnu riittävän kasvavaan kysyntään. Tämän takia luomukaraa tullaan tulevaisuudessa hankkimaan myös Suomesta. 

Yrityksen viljakaupan päällikkö Eriks Rozenfelds kertoo vierailleensa Suomessa jälleen marraskuussa 2024 tutkimassa luomukauran hankintamahdollisuuksia. Dobeles haluaa luonnollisesti ensin varmistaa raaka-aineen saatavuuden ennen varsinaisen investointipäätöksen tekemistä. Tämän takia tulevan ”luomuinvestoinnin” kapasiteettia Rozenfelds ei paljastanut. 

– Olkaa rohkeasti suoraan yhteydessä meihin, jos siiloissanne on luomuviljaa. Vaikka kauppaa tehdään usein isojen toimijoiden ja yhteenliittymien kanssa, myös yksittäisillä viljelijöillä on mahdollisuus kaupankäyntiin meidän kanssa, Rozenfelds kannustaa. 

Latvialainen toimintakulttuuri saattaa tietyissä kohdin poiketa suomalaisesta, minkä takia sopimuksia tehtäessä kannattaa kaikki hiemankaan kysymyksiä herättävät kohdat ja ehdot ottaa avoimesti puheeksi. 

Dobeles on tietoinen suomalaisen luomukauran hyvästä laadusta ja viljelijöiden valmiudesta toimittaa isompiakin eriä kohtalainen nopealla aikataululla. Vuonna 2024 Dobeles jalosti noin 60 000 tonnia luomuviljaa. Jotain Dobeles-yrityksen koosta kertoo viljavarastojen 230 000 tonnin kapasiteetti ja yli 70 maahan tapahtuva jalosteiden vienti. Liikevaihtoa yritys sai kasaan noin 250 miljoonaa euroa hieman yli 300 ammattilaisen voimin. 

Kun viljelijöillä on nyt toimiva ulkomainen kontakti viljakaupan hoitamiseen, kilpailuasetelma on hieman muuttunut luomuviljelijöiden eduksi. Kotimaan hintatasoa on turhaan pidetty reilusti maailmanmarkkinahintoja alemmalla tasolla, mutta jospa nyt asiaan saataisiin edes hieman korjausta. 

Teksti: Visa Vilkuna
Kuva: iStock

Artikkeli on julkaistu Luomulehden numerossa 1/2025.