Luomutuotettujen eläintuotteiden lista on täydentynyt. Uutena tulee mukaan mehiläisvaha sekä raakavilla ja raakavuodat. Luomusiipikarjaa koskevista uusista tuotantosäännöistä kerrotaan Luomulehden numerossa 1/2022

Uutta eläinten hankinnassa

Tavanomaisesta tuotannosta on sallittua hankkia vain uudistukseen käytettäviä eläimiä, ja määrä on rajoitettu. Uutta on, että tilan on haettava ja saatava tavanomaisten jalostuseläinten hankintaan oikeuttava lupa ennen eläinten tuomista tilalle.

– Lupa on haettava sekä naaraille että uroksille. Poikkeuksena on suomalaisten alkuperäisrotujen eläimet, niiden hankintaan lupaa ei tarvita, kertoo Ruokaviraston ylitarkastaja Merja Manninen.

Jokaisen EU:n jäsenmaan on perustettava rekisteri, jolle eläintenkasvattajat voivat ilmoittaa myynnissä olevista luomujalostuseläimistä. Ruokavirasto perustaa tätä varten luomueläinrekisterin, jonka käyttäminen on vapaaehtoista ja maksutonta. Tavoitteena on, että rekisteri avautuu 1.1.2022.

Kun tila tarvitsee uutta eläinainesta, tuottajan tulee lukea rekisteriä ja selvittää onko hänen tarvitsemiaan eläimiä myynnissä.  Jos sopivia eläimiä ei ole, tai ei ole tarpeeksi, voi hakea lupaa tavanomaisten eläinten hankintaan.

Uutta ruokinnassa

Kaikkia eläinlajeja koskee muutos tilan ulkopuolelta ostetun toisen siirtymävaihevuoden rehun (SV2) sallitusta määrästä. Nykyisin on mahdollista, että päivän rehuannoksessa voi olla keskimäärin enintään 30 prosenttia ostettua SV2-rehua, jatkossa 25 prosenttia.

Uutta on, että tila tarvitsee luvan, kun on tarve ruokkia pikkuporsaita ja nuoria lintuja tavanomaisella valkuaisrehulla. Lupa haetaan Ruokavirastosta. Hakemukseen tulee selvittää luomuvalkuaisrehun saatavuustilanne ja liittää eläinten ruokintasuunnitelma, josta tavanomaisen rehun käyttötarve ilmenee. Luvan voi saada enintään viidelle prosentille maatalousperäisen rehun kuiva-ainemäärästä laskettuna.

Uutta eläinten olosuhteissa

Uutta on, että lihahiehojen tulee päästä laitumelle loppulihotusvaiheenkin aikana. Yli vuoden ikäisiä sonneja ei ole välttämätöntä laskea laitumelle, niille riittää edelleenkin pääsy ulkotarhaan.

– Ohjeessa on tulkinta, että karitsoiden ja kilien, jotka syntyvät laidunkauden päättymisen jälkeen, tulee päästä ulos sääolojen salliessa, mikäli ne teurastetaan ennen seuraavaa laidunkautta, kertoo Manninen.

Ohjeeseen on kirjattu emakoiden hoitoa koskeva täsmennys. Emakot saa siirtää ryhmästä vapaaporsituskarsinaan tiineysajan viimeisen viikon alkaessa, ja karsinaan on tuotava olkia tai muuta luonnonmateriaalia porsimispesän rakennusaineeksi.

Uutta laidunnuksessa ja uloslaskussa

Eläinten laiduntamista ja ulkojaloittelua koskevat tuotantosäännöt ovat täsmentyneet. Uutta on, että Suomi on jaettu ELY-keskuksittain jaoteltuna kolmeen alueeseen, joille määritellään normaali yhtäjaksoisen laidunkauden pituus. Eteläisimmässä osassa maata se on vähintään neljä kuukautta, keskisessä Suomessa noin kaksi viikkoa lyhyempi ja pohjoisimmissa osissa edelleen kaksi viikkoa lyhyempi.

Mikäli eläimet laiduntavat vähimmäisajan, niiden tulee muun ajan vuodesta päästä jaloittelemaan ulos. Jos laidunnus jatkuu vähintään kaksi viikkoa pidempään, uloslasku ei ole välttämätöntä.

Kuten nytkin, ohjeessa määritellään eläinlajikohtaisesti, millaisten luonnonolosuhteiden aikana eläimet voivat olla hyväksytysti sisällä. Uutta on, että ELY-keskukseen tulee ilmoittaa, jos terveet eläimet ovat sisätiloissa muusta kuin ohjeessa mainitusta syystä.

Uusia lupia hätätilanteisiin

Uusi EU:n luomuasetus mahdollistaa poikkeuslupien hakemisen hätätilanteissa, joissa luomutuotantosääntöjen noudattaminen ei ole mahdollista. Tuotanto säilyttää luomustatuksen hätätilanteen perusteella annetun poikkeusluvan aikana. Luvat haetaan Ruokavirastosta, ja ne ovat voimassa korkeintaan 12 kuukautta.

Jos tila menettää luomurehusatonsa tai jo varastoidun luomurehun, voi hakea lupaa käyttää tavanomaista rehua ja/tai pyytää lupaa pienentää lampaiden, vuohien, nautojen ja hevosten ruokintaa koskevaa vähintään 60 prosentin päivittäisen karkearehun osuutta.

Luomutilan on myös mahdollista hakea lupaa laiduntaa eläimiä tavanomaisesti viljellyllä laitumella, jos luomulaidun menetetään esimerkiksi tulvan vuoksi.

Jos kotieläinrakennus vaurioituu tai tuhoutuu luonnonkatastrofin vuoksi, on mahdollista hakea lupaa hoitaa eläimiä pienemmistä tiloissa kuin mitä vähimmäistilavaatimukset edellyttävät.

Jos eläinmäärä on vähentynyt poikkeuksellisen suuren kuolleisuuden vuoksi, voi hakea lupaa menetyksen korvaavien eläinten hankintaan.

Teksti ja kuvat: Brita Suokas

Kirjoittaja toimii luomuasiantuntijana Luomuliitossa.

Artikkeli on julkaistu Luomulehden numerossa 6/2021.