Tuottajien näkökulmasta kumppanuusmaatalous mahdollistaa vaihtoehtoisen myyntitavan, joka tuo mukanaan taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä. Suosion kasvuun on vaikuttanut myös kuluttajien kasvava kiinnostus ruoantuotantoa kohtaan.
Kumppanuusmaataloudella tarkoitetaan pitkäkestoista yhteistyötä kuluttajien ja tuottajien välillä. Kuluttajat sitoutuvat jäseniksi vuodeksi kerrallaan ostamalla osuuden sadosta etukäteen. Tarkoituksena on jakaa viljelyyn sisältyviä riskejä ja palkintoja sekä pienentää kuilua ruoan tuottajien ja kuluttajien välillä.
Keskeistä kumppanuusmallissa on jäsenten ja viljelijöiden yhteistyö. Norjassa työvoimakustannukset ovat erittäin korkeat, minkä vuoksi kumppanuusmaatiloilla jäsenyyteen sisältyy usein määrätty määrä talkootyötä. Jäsenet saavat vastavuoroisesti luontokokemuksia ja mahdollisuuden osallistua yhteisölliseen toimintaan.
Luomu on keskeinen osa kumppanuusmaatalousliikettä – Norjassa myytyjen sato-osuuksien kokonaismäärästä 80 prosenttia tulee sertifioiduilta luomutiloilta. Luomu on keskeinen osa kumppanuusmaatalousliikettä.
Erityisesti luomutuottajat hyötyneet kumppanuusmaataloudesta
Norjassa toimii tällä hetkellä 90 kumppanuusmaatilaa, joiden koko vaihtelee 15–200 osakkuuden välillä. Ensimmäinen kumppanuusmaatila aloitti jo vuonna 2006, mutta tilojen määrän kasvu on ollut voimakkainta viimeisten viiden vuoden aikana. Toiminta on aktiivisinta Norjan eteläosissa, mutta tiloja löytyy pohjoisrannikkoa myöten.
Viljelijän näkökulmasta katsottuna syitä suosion kasvuun on monta.
Tätä juttua varten haastateltiin Norjan luomuliiton (Økologisk Norge) kumppanuusmaatalouden edistämishankkeen projektijohtajaa Alexandra Devikiä. Devikin mukaan erityisesti pienillä ja keskisuurilla luomutuottajilla on tarve löytää vaihtoehtoisia myyntikanavia. Kumppanuusmaatalous on varteenotettava vaihtoehto, sillä siinä ei vaadita suuria volyymejä yksittäistä tuotetta, kuten tukkuliikkeiden ja markettiketjujen taholta.
Norjassa muiden vaihtoehtoisten myyntikanavien, kuten maatilatorien ja nettikaupan, kehitys on ollut hidasta muihin pohjoismaihin verrattuna. Tämä on osaltaan vaikuttanut kumppanuusmaatalouden suosion kasvuun vaihtoehtoja etsivien tuottajien keskuudessa.
Myös kaupunkiviljelyyn, lähiruokaan ja oman ruoan kasvattamiseen liittyvät kuluttajatrendit ovat lisänneet kiinnostusta kumppanuusmaataloutta kohtaan.
– Ihmiset haluavat oppia ruoantuotannosta ja olla siinä mukana sitoutumatta kuitenkaan koko kesäksi viljelytöihin, Devik toteaa.
Jäsenten osallistuminen tilan toimintaan on osalle norjalaisista viljelijöistä keskeinen syy ryhtyä kumppanuusviljelijäksi. Sosiaalisuus ja läheisyys kuluttajien kanssa tuovat sisältöä muuten itsenäiseen työhön. Viljelijävetoisessa kumppanuusmallissa tuottaja voi itse määritellä jäsenten osallistumisen tavan ja määrän – jäsenten toiveet huomioon ottaen.
Vaihtoehtoisia myyntikanavia voi myös yhdistellä
Vaikka muista vaihtoehtoisista myyntikanavista on Norjassa ollut pulaa, ne ovat hiljalleen alkaneet yleistyä viimeisen kahden vuoden aikana. Erityisesti Suomessakin suosiota saavuttaneet REKO-ringit ovat asettuneet Norjassa kumppanuusmaatalouden rinnalle. Monet norjalaiset kumppanuusmaatilat yhdistävätkin nykyisin erilaisia myyntikanavia.
Näin tekee myös kumppanuustoiminnan jo vuonna 2008 aloittanut, Itä-Norjan Hamarissa sijaitseva 41 hehtaarin luomutila Ommang Søndre. Käytössä olevia myyntikanavia ovat maatilamarkkinat, kumppanuusosuudet ja REKO-ringit.
Tilan tuotevalikoimassa on vihanneksia, perunoita, jauhoja, juustoa, munia, lihaa ja hunajaa. Lypsylehmiä ja -vuohia on yhteensä 39. Kumppanuusosuuksia tilalla on 15. Pienen osuuden hinta on noin 240 euroa vuodessa, ja se sisältää neljä kiloa hunajaa, neljä kiloa juustoa, kolme kiloa lihaa, kymmenen kiloa jauhoja sekä vaihtelevan määrän munia. Erikseen voi tilata perunoita ja kauden vihanneksia sisältävän sato-osuuden hintaan 140 euroa. Jäsenet voivat hakea tuotteensa joko suoraan tilalta tai ennalta määritellyiltä maatilamarkkinoilta.
Norjan kumppanuusmaatalouden kehitys on mielenkiintoinen Suomen kannalta, koska jaamme Norjan kanssa samankaltaisen ruokakulttuurin, ilmaston, väestön määrän ja asukastiheyden. Suomessa kumppanuusmaatiloja toimii tällä hetkellä 11 – tilaa on siis uusille kumppanuusmaatiloille.
Teksti: Anniina Hillebrandt
Kuvat: Ommang Søndre
Artikkeli on kirjoitettu osana KUMAKKA-hanketta (Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta), jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahastosta.
