Aluskasvit ovat nousseet uuden luomuasetuksen myötä erityiseen asemaan, kun viljelykierron sääntöihin tuli mukaan viljavuuskasvustot ja nurmipalkokasveja sisältävät aluskasvustot lasketaan palkokasvivuosiksi viljelykierrossa.

Uusi luomutuotannon ohjeistus paransi aluskasvien käyttöhyötyä luomuviljelyssä. Lisäksi uudella CAP-kaudella voi hyödyntää kerääjäkasvipalkkiota, ja aluskasveilla voi lisätä aktiivista kasvipeitteisyyttä lohkoilla. Aluskasvit vastaavat tehokkaasti luomun tärkeimpiin vaatimuksiin pitää viljelty ala viljelykelpoisena, parantaa maaperän eloperäisen aineksen määrää, lisätä maaperän vakautta ja biologista monimuotoisuutta sekä estää maaperän tiivistymistä ja eroosiota. 

Aluskasvien aktiivisella käytöllä ja säilyttämisellä mahdollisimman pitkään on suotuisia vaikutuksia maan kasvukuntoon. Monipuoliset aluskasviseokset sieppaavat tehokkaasti peltoon jääneitä ravinteita, ja palkokasvit myös tuottavat lisää typpeä peltoon. Kun kasvipeitteisyys lisääntyy, maan eroosioherkkyys vähenee, ja jos muokkaus tehdään vasta keväällä, kertyy lohkolle hyvä pitkäaikainen suoja. Parhaimmillaan aluskasvit kuohkeuttavat juuristollaan maata sekä tarjoavat maaperäeliöstölle suojaa ja ruokaa. Lumettomina ja lämpiminä ajanjaksoina kasvit voivat yhteyttää jopa keskellä talvea. 

Luomussa voitaisiin välttää monet rikkakasviongelmat lisäämällä monipuoliset aluskasvit vuosittain viljelykasvien alle. Monesti pelkona on aluskasvien liiallinen kasvu ja satokasvin tukahtuminen. Yleensä näitä ongelmia syntyy, kun satokasvin kasvuolosuhteet ovat heikentyneet, mikä tarkoittaa myös sadon ja laadun heikkenemistä. Tällöin kerääjäkasvien läpikasvu ei ole kovinkaan suuri ongelma ja saattaa parhaimmillaan korjata esimerkiksi maankasvukunnon ongelmia ja pitää mahdolliset rikkakasvit kurissa. 

Mitkä aluskasvit toimivat parhaiten?

Heinämäiset kasvit, esimerkiksi raiheinät, ovat tehokkaita keräämään ylimääräiset ravinteet maasta ja tuovat erinomaisen peittävyyden rikkakasveja vastaan. Lisäksi ne tuovat juuristonsa avulla kantavuutta pellolle sekä haihduttavat ylimääräistä kosteutta pois maaperästä.

Erilaiset apilat aluskasveina peittävät maata ja sitovat typpeä. Typensidonta mahdollistuu varsinkin silloin, kun pääsato korjataan varhain päältä pois. Kukkivat apilakasvustot ovat hyvä ravinnon lähde pölyttäjille. Apila hajoaa maahan muokattuna nopeasti ja on monen maaperäeläimen herkkua.

Erikoisempia kukkivia ja ei-kukkivia kasveja kannattaa hyödyntää myös. Näiden kohdalla on kuitenkin hyvä tutustua tarkemmin kasvien ominaisuuksiin ja kasvuaikoihin, koska monesti niiden kasvurytmi tai kasvuaika tuottaa omat haasteensa esimerkiksi aikaisten viljojen alla.

Aluskasvien seokset tuottavat usein parempia tuloksia kuin yksittäiset kasvit. Seoksesta aina joku menestyy, minkä lisäksi peittävyys ja sadonkorjuun jälkeinen kasvu on seoksilla parempaa kuin yksittäisillä kasveilla.

Miten aluskasvit kannattaa perustaa?

Aluskasvien perustamiseen on monia tapoja, jotka riippuvat tilan kalustosta. Oikean kylvöajankohdan päättäminen on tärkeimpiä asioita aluskasvien kylvössä. Aluskasvit voidaan kylvää samaan aikaan pääkasvin kanssa joko vantaiden kautta tai hajakylvönä. Myös kylvö rikkaäestyksen tai jyräyksen yhteydessä toimii.

Varsinkin kivennäismailla siemen tulisi saada kevyesti mullattua, jotta kosteus ja itäminen olisi varmempaa. Kuivat keväät tuovat isoja haasteita aluskasvien kylvöjen suunnitteluun ja ajoittamiseen. Mitä myöhemmin aluskasvi kylvetään, sitä enemmän tulee käyttää siementä taimettumisen varmistamiseksi.

Aluskasvien päättäminen

Aluskasvit kannattaa päättää vasta seuraavana keväänä, mikäli viljelytekniset ratkaisut antavat siihen mahdollisuuden. Kasvuston voi päättää joko kyntämällä tai läpileikkaavalla kultivaattorilla. Hyvin suunnitellun aluskasvuston joukkoon voi vaikkapa kylvää suorakylvönä. Kerääjäkasvit mahdollistavat myös muokkauksen siirtämisen lähemmäksi kesää, koska kerääjäkasvien peittämä pelto lämpenee hitaammin ja pitää myös kosteuden paremmin maassa.

Artikkeli on tuotettu osana LuomuHiili-hanketta (engl. OrganicClimateNET), joka on rahoitettu EU:n Horizon-ohjelmasta.

Erkki Vihonen
Asiantuntija
+358 40 936 0377
erkki.vihonen@luomuliitto.fi