Luomuliiton kevätkokous ilmaisi syvän huolensa siitä, että luomulle korvamerkityt maataloustuet uhkaavat jäädä käyttämättä ja valua muuhun käyttöön. 

Vaikka valtion virallisena tavoitteena on lisätä luomuviljelyn osuus 20 prosenttiin viljelyalasta vuoteen 2027 mennessä, kuluvalla CAP-kaudella kehitys on kulkenut aivan päinvastaiseen suuntaan. Kevätkokous vaatii, että luomulle varatut varat käytetään luomun tukemiseen.

Kevätkokous huomauttaa, että luomuviljely paitsi tuottaa luomutuotteita markkinoille, myös parantaa kotimaisen ruuantuotannon huoltovarmuutta ja omavaraisuusastetta. Luomutuotannossa panosomavaraisuus on merkittävästi tavanomaista tuotantoa korkeampi mm. siksi, ettei luomussa käytetä synteettisiä lannoitteita tai torjunta-aineita. Tämä tekee luomusta kriisiajan näkökulmasta aidosti strategisen tuotantomuodon. Kaikki synteettisten typpilannoitteiden raaka-aine sekä torjunta-aineet tuodaan Suomeen rajojen ulkopuolelta.

– Luomuviljelijöillä on kriittistä osaamista siitä, miten ruokaa pystytään tuottamaan myös kriisioloissa ilman tuontilannoitteita ja torjunta-aineita. Tätä osaamista ei ole varaa menettää, painottaa Luomuliiton puheenjohtaja Janne Rauhansuu.

Ruokajärjestelmän kestävyysmurroksen edelläkävijä

Luomukorvauksen avulla tuotetaan tiloilla myös merkittäviä ympäristö- ja ilmastohyötyjä, luonnon monimuotoisuutta sekä eläinten hyvinvointia. Tästä huolimatta luomukorvaus jää monissa tapauksissa pienemmäksi kuin eläintenhyvinvointi- ja ympäristökorvaukset, jotka eivät ole luomutuottajien haettavissa. Tukien epäsuhta yhdistettynä kiristyneisiin tuotantoehtoihin ja toistuvasti korotettuihin tarkastusmaksuihin on saanut monet tilat luopumaan luomusta.

– Tilanne on luomutuotannon näkökulmasta hyvin epäreilu. Eri tukimuotojen, jotka ovat toisensa poissulkevia, tulisi olla samanarvoisia, Rauhansuu esittää.

Luomuliiton kevätkokous huomauttaa myös, että luomukorvaus on pysynyt samalla tasolla ohjelmakaudesta toiseen, vaikka tuotantopanosten hinnat ovat nousseet, luomusiemenen käyttövaatimus tiukentunut, tarkastusmaksut kasvaneet ja byrokratia lisääntynyt. Luomutuotannon vaatimukset ja työmäärä ovat siis kasvaneet, mutta korvaus ei ole seurannut perässä. On siis korkea aika avata luomukorvauksen laskentaperusteet ja arvioida sen taso uudelleen vastaamaan sekä todellisia kustannuksia että luomun moninaisia yhteiskunnallisia hyötyjä.

Luomuliiton kevätkokous järjestettiin 10.4. Sarka-museossa Loimaalla.