Suomen uudessa hallitusohjelmassa ei luomua mainita, mutta monta muuta luomualallekin tärkeää asiaa kylläkin. On vaikeaa ennustaa, mitä luomun mainitseminen tai mainitsematta jättäminen tarkoittaa käytännössä.

Hallitusohjelmassa todetaan, että ”Suomi tarvitsee kasvavia yrityksiä, investointeja, korkeaan osaamiseen perustuvaa kestävää talouskasvua ja uudistumiskykyä”. Tämä pätee myös elintarviketeollisuuteen, mutta miten tähän hyvin perinteiseen ja keskittyneeseen teollisuuden haaraan saadaan kasvua ja todellista uudistusta aikaiseksi, onkin haastava kysymys.

Ruokavarma-hankkeessa on analysoitu ruokajärjestelmämme haavoittuvuuksia ja pohdittu, miten ruokajärjestelmämme voisi uudistua. Yksi hankkeen havainnoista oli, että uudistus tapahtuu marginaalissa, kuten esimerkiksi luomualalla. Hallitusohjelmassa haetaan uudistusta muun muassa panostamalla tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Tämä yksin ei riitä, vaan tulisi myös tukea marginaalisektorilla toimivia tahoja.

Tuottajan aseman vahvistaminen ja vallan rakenteet

Ruokavarma-hankkeen mukaan yksi juurisyy siihen, miksi ruokajärjestelmämme ei uudistu, on vallan keskittyminen. Hallitusohjelma ei lähde purkamaan vallan rakenteita, mutta ryhtyy toimenpiteisiin, jotta alkutuottajan asema ja koko elintarvikeketjun tasapaino kehittyisi oikeudenmukaisempaan suuntaan. Myös suoramyyntiä tiloilta halutaan helpottaa.

Minä olisin mielellään nähnyt, että keskittynyttä elintarviketeollisuutta ja kauppaa olisi lähdetty haastamaan enemmän esimerkiksi panostamalla elintarviketoimijoiden monipuolistamiseen ja tukemalla uusien myyntikanavien syntyä. Näin saisimme sektorille myös pieniä ja keskisuuria toimijoita ja lisää kilpailua.

Tämä olisi myös hyvin linjassa niiden hallitusohjelman nostojen kanssa, joilla halutaan edistää alueellisiin vahvuuksiin perustuvia toimia maaseudulla. Alueellisesti monipuolinen ja omavarainen ruokajärjestelmä olisi erittäin muutosjoustava. Näin voitaisiin turvata se, että innovaatiorahoituksilla kehitettyjä uusia tuotteita ei myytäisi isoille toimijoille. Olemme liian usein saaneet todistaa uuden innovatiivisen tuotteen häviämistä markkinoilta sen päädyttyä suuren toimijan käsiin. Elintarviketeollisuutemme on nimittäin keskittynyttä ja virittäytynyt tuottamaan bulkkia; siksi innovaatiot usein häviävät teollisuuden prosesseihin kannattamattomina.

Tämän lisäksi on todettava, että suoramyynnin edistäminen on ihan söpöä, mutta se ei riitä. Tarvitsemme ihan uusia reittejä suoramyynnille.

Vanhoja konsteja tarjolla

Uusi hallitus haluaa ratkaista syventyneen maatalouskriisin, mutta lääkkeet ovat aika yksinkertaiset, nimittäin tukien kohdentaminen ruoantuotantoon. Kaikki maatalouden alalla toimivat tietävät, mitä tapahtuu, kun tuet kohdennetaan tuotantoon: tuen ulosmittaa elintarvike-, panos- ja rakennusteollisuus. Samalla hallitusohjelmassa ei puhuta sanallakaan omavaraisuudesta tuotantopanosten suhteen, vaikka esimerkiksi biokaasuntuotantoon ja valkuaisomavaraisuuteen ollaan panostamassa.

Hallituksen visio on kaksinkertaistaa elintarvikevienti. Tämä hyödyttäisi varmasti myös luomualaa ja toisi kaivattua imua markkinoille. Hallitusohjelmassa tunnistetaan suomalaisen puhtaan ruoan potentiaali. Pelkällä puhtaalla ympäristöllä ei maailmalla kuitenkaan myydä mitään. Tuotannon puhtaus on todennettava sekä osoitettava uskottavasti kansainvälisille kohderyhmille. Luomu on globaalisti tunnettu brändi, joka yhdistetään nimenomaan puhtauteen ja jolla on maatalouden kestävyysmerkeistä suurin markkinaosuus.

Luomuun panostaminen ei ole järkevää pelkästään vientiponnisteluissa; samalla vähennämme myös tuotantomme riippuvuutta tuontipanoksista. Luomun avulla tasapainottaisimme kauppatasetta molemmista suunnista: lisäämällä vientiä ja vähentämällä tuontia.

Vähemmän sääntelyä

Hallitus on sitoutunut siihen, ettei yritysten hallinnollinen taakka kasva hallituskauden aikana. Kansallisesti ei tehdä sellaisia päätöksiä, jotka lisäävät maatalouteen kohdistuvia kustannuksia. Hallitus sitoutuu koko valtioneuvoston tasolla yksi sisään, yksi ulos -periaatteeseen, jolla huolehditaan, että uutta sääntelyä esitettäessä velvoitteita kevennetään muualta.

Uusi hallitus haluaa myös välttää EU-lainsäädännön toimeenpanon yhteydessä kansallista lisäsääntelyä. Tavoitteena on toteuttaa voimassa olevan lainsäädännön ”Suomi-lisä”-kartoitus ja purkaa EU-sääntelyn päälle lisättyä kansallista sääntelytaakkaa, joka haittaa yritysten kilpailukykyä.

Ja tämähän sopii luomualalle kuin nenä päähän! Sääntelyn purkamisen voi aloittaa luomualalta, autamme mielellään kohteiden tunnistamisessa.

Vihdoinkin pitkän aikavälin strategia

Luomuliitonkin esiin nostama haaste on, että alalla ei ole yli hallituskausien menevää strategiaa, joka ohjaisi tuotantoa ja päätöksentekoa. Uuden hallituksen tavoitteena on nostaa maataloustuottajan arvostusta laatimalla pitkän aikavälin strategia parlamentaarisella yhteistyöllä. Hallitus on tunnistanut alkutuotannon tärkeyden ja erityishaasteet. Nähtäväksi jää, tunnistaako hallitus luomualan ratkaisut ja mahdollisuudet tulevaisuuden visiota ja strategiaa laatiessa, vaikka luomua ei olekaan hallitusohjelmassa mainittu.

Teksti: Susann Rännäri
Kuva: Krista Tuomi