Kysymys on erittäin ajankohtainen näin maatilamatkailun kesäsesongin alussa.
Kuluttajatutkimuksen mukaan yli 80 % kuluttajista pitää tärkeänä, että tieto aterian ainesosana käytetyn lihan ja kalan alkuperämaasta olisi tarjoilupaikoissa saatavilla ilman, että sitä tarvitsee erikseen kysyä. Suomi lähetti kesäkuussa 2018 komissiolle ehdotuksen asetuksesta, joka velvoittaisi ravintoloita ilmoittamaan näkyvästi kalan ja lihan alkuperämaan tarjoilupaikoissa. Merkittävä osa Suomeen tuotavasta lihasta päätyy juuri ravintoloihin ja muihin tarjoilupaikkoihin. Koska kalastustuotteille on omat eurooppalaiset säännöt myös alkuperämaan tai -alueen ilmoittamisesta, kansallisista alkuperämerkintävaatimuksista kalan osalta luovuttiin.
Tarjoilupaikoissa, kuten kahvilat ja ravintolat, laitosruokalat ja grillikioskit, tuli pakolliseksi 1.5.2019 alkaen ilmoittaa kirjallisesti naudan-, sian-, lampaan-, vuohen- ja siipikarjan lihan alkuperämaa. Asiasta säädetään uudessa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa, joka on voimassa kaksi vuotta eli 30.4.2021 asti. Alkuperämaan voi esittää esimerkiksi ruokalistassa tai taulussa. Tämä vaatimus koskee myös maatilamatkailua harjoittavia toimijoita, joilla on ateriapalveluita.
Alkuperämaan merkintävaatimus koskee naudan- ja sianlihaa, lampaan- ja vuohenlihaa sekä siipikarjanlihaa, joihin kuuluvat kana, hanhi, ankka, kalkkuna ja helmikana. Alkuperä tulee kertoa, kun niitä käytetään tarjoilupaikassa tuoreena, jäähdytettynä tai jäädytettynä elintarvikkeen tai aterian raaka-aineena. Lihan määrälle ei ole asetettu mitään määrällistä kriteeriä. Alkuperämaan merkintävaatimus ei kuitenkaan koske raaka-aineena käytettäviä raakalihavalmisteita (esim. luomuhunajabroilerisuikaleet) ja lihavalmisteita (esim. luomumakkarat).
Alkuperämaalla tarkoitetaan eläimen kasvatusmaata. Esimerkiksi lihamureke, joka sisältää naudan- ja sianlihaa, voisi olla merkitty ”Lihamureke: naudanliha (alkuperämaa Suomi), sianliha (alkuperämaa Saksa)”. Mikäli kaikki ruoassa käytetty liha on suomalaista ja myös lihavalmisteissa ja raakalihavalmisteissa oleva liha on suomalaista, voidaan ilmoittaa yleisesti ”Kaikkien käyttämiämme lihojen alkuperämaa on Suomi”. Eli yleisilmaisu ei saa johtaa asiakasta harhaan ja näin ollen myös liha- ja raakalihavalmisteet pitää olla suomalaista.
Alkuperätiedon ei tarvitse olla painettuna ruokalistaan eikä tietoa tarvitse antaa jokaiselle asiakkaalle erikseen kirjallisesti, vaan tieto lihan alkuperämaasta voidaan antaa tarjoilupaikassa helposti havaittavassa ja selkeässä esitteessä tai taulussa tai muulla vastaavalla selkeällä tavalla. Aterian ainesosana käytetyn lihan alkuperämaasta voidaan kertoa myös vapaaehtoisella Hyvää Suomesta – merkillä.
Alkuperämaatiedon lisäksi on hyvä muistaa ilmoittaa elintarvikkeen nimi sekä allergioita ja intoleransseja aiheuttavat aineet ja tuotteet. Vaatimuksia sovelletaan siitä riippumatta, nauttiiko kuluttaja elintarvikkeen tarjoilupaikassa vai ottaako sen mukaansa vai myydäänkö se verkkokaupassa.
Alkuperämerkintävaatimuksella halutaan edistää kuluttajan edellytyksiä tehdä tietoisia ja vastuullisia valintoja ravintoloissa – toivottavasti tämä lisää osaltaan suomalaisen luomulihan tarjontaa ja kysyntää.
Lisää alkuperämerkinnöistä: MMMa 154/2019
Jaana Elo
Luomuliiton elintarvikeasiantuntija
040 9641 518
neuvonta@luomuliitto.fi
