Muutos tarkastusmaksujen perusteissa on saanut osakseen arvostelua. Erityisesti pienemmät ja monipuoliset luomutilat joutuvat maksamaan tarkastuksesta suhteettoman paljon.
Luomuvalvonnan tarkastusmaksukäytäntö muuttui vuonna 2021 hehtaariperusteisesta maksusta tuntiperusteiseksi. Nykyinen valvontamaksu koostuu perusmaksusta ja tuntiperusteisesta tarkastusmaksusta. Perusmaksu on vähäriskisellä toimijalla 160 euroa. Vähäriskisillä toimijoilla tarkoitetaan luomutiloja, joilla on peltoviljelyä alle 120 hehtaaria tai niin sanottuja perusmallin mukaisia luomukeruualueita. Jos tilalla on kasvihuoneita tai peltoviljelyn lisäksi muita tuotantosuuntia – esimerkiksi luomukotieläintuotantoa – peritään toimijalta valvonnan perusmaksu 300 euroa. Lisäksi luomutiloilta peritään 144 euron tuntihinta jokaiselta alkavalta tarkastustunnilta.
Tuntiveloitukseen perustuvan muutoksen tarkoitus on ollut tarkastuskäytäntöjen yhtenäistäminen. Näyttää tosin siltä, että vaikutus on ollut päinvastainen. Monet pienikokoiset ja monipuoliset tilat, mehiläistuottajat ja puutarhatilat joutuvat maksamaan liiketoiminnan kokoon verrattuna suhteettoman korkeita tarkastusmaksuja.
Pienillä tiloilla on myönteinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen sekä huoltovarmuuteen. Luomukuluttajien kannalta pienten tilojen katoaminen on huono asia. Runsas tuotevalikoima, korkeampi jalostusaste sekä suora kontakti kuluttajiin ovat usein pienten tilojen tarjoamia etuja. Lisäksi juuri luomupuutarhatuotteiden ja erilaisten luomujalosteiden kysyntä on suurempaa kuin tarjonta.
Pieni koko ja monipuolisuus nostaa tarkastuksen hintaa
MTK, SLC ja Luomuliitto tekivät keväällä kartoituksen tarkastusmaksujen muutosten vaikutuksista, koska järjestöt olivat saaneet runsaasti asiaa koskevia yhteydenottoja. Kyselyn tulokset voi kiteyttää seuraavasti: uudistus suosii isoja tiloja, mutta on epäreilu pienille ja erikoistuneille tiloille.
Kyselyn perusteella alle 10 hehtaarin sekä 10–50 hehtaarin kokoisilla tiloilla tarkastusmaksut ovat nousseet uudistusten myötä. Osalla tiloista tarkastusmaksu on jopa kaksin- tai kolminkertaistunut. Useampi kyselyyn vastannut valitteli myös sitä, että tuntiperusteiseksi muuttunut maksu vaihtelee tarkastajan mukaan. Maksun suuruutta ei voi ennakoida, ja se myös asettaa viljelijät eriarvoiseen asemaan. Tuottajat peräänkuuluttavatkin maksujen standardisointia.
Keskustelu valvontamaksuista jatkuu
Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri kertoo, että Ruokaviraston kanssa on käyty keskusteluja valvontamaksuihin liittyvistä epäkohdista. Asiaan ei ainakaan toistaiseksi olla saatu muutoksia, ja keskustelut jatkuvat. Valvontamaksu-uudistus ei koske vain luomusektoria vaan maatalouden viranomaismaksuja yleensäkin. Parannusten läpi saaminen on Rännärin mukaan hankalaa, ja mahdollisiin muutoksiin tarvitaan poliittisia päätöksiä.
– Tämänhetkinen tilanne saattaa johtaa siihen, että pienet ja monipuolista toimintaa harjoittavat tilat eivät jatkossa ole mukana luomuvalvonnassa, sillä valvonta tulee liian kalliiksi. Pienemmät tilat tekevät usein tärkeää yhteistyötä isompien luomutilojen kanssa ja lisäävät alueellista monimuotoisuutta, Susann Rännäri sanoo.
Uusia luomutiloja ei myöskään synny yhtä helposti, jos ei ole mahdollisuutta aloittaa ensin pienimuotoisella tuotannolla. Rännäri sanoo, että Tanskassa luomuvalvonta on tuottajille maksutonta. Valtio on tällä tavoin päättänyt edesauttaa luomutuotannon lisäämistä.
Lisääntyvä valvonnan byrokratia kuormittaa
Raaseporissa sijaitseva Juholan puutarha on ollut luomussa vuodesta 1996 saakka. Tila tuottaa noin 1000 neliömetrin alalla yrttien, vihannesten ja kesäköynnösten taimia. Yrittäjä Katja Juhola sanoo, ettei ole varsinaisesti huomannut, onko luomuvalvontamaksu noussut, mutta hän pitää valvontaa ylipäänsäkin kalliina ja koko järjestelmää aivan liian byrokraattisena. Tällä hetkellä tarkastusmaksu on monta sataa euroa ja on Juholan mielestä liian korkea heidän tuotantoonsa nähden.
– Luomuvalvonta aiheuttaa paljon paperityötä, ja jos joku lappu on unohtunut, siitä rangaistaan. Valvonta on kiinnostunut vain papereista eikä siitä, miten viljelyksiä käytännössä hoidetaan, Katja Juhola sanoo.
Hän pitää myös omituisena sitä, että eettisyyden ja myrkyttömyyden valvonnasta pitää ylipäänsä maksaa. Asioiden pitäisi olla juuri päinvastoin. Juholan puutarhan suoramyyntiasiakkaat ostaisivat tuotteita ilman luomustatustakin, mutta tukkuun lähteville tuotteille luomusertifikaatti sen sijaan on tärkeä.
Katarina Rehnström
Kotieläintuotannon asiantuntija
