Kun pelto kuivuu hitaasti, on syytä selvittää, mistä puutteellinen kuivatus johtuu. Syynä voi olla vesien liian hidas pääsy salaojiin, koska maan läpäisevyys on riittämätöntä. Usein huono läpäisevyys johtuu viljelytoimien aiheuttamasta tiivistymisestä.

Kuivatusongelmia voi esiintyä kaikilla maalajeilla. Maa voi olla luontaisesti liian tiivistä, tai siinä on luontaisesti tiiviitä kerroksia. Aluksi on tarpeen selvittää tiivistyneen kerroksen paksuus ja sijainti. Onko kyseessä ohut tiivistymä, ”kyntöantura”, vai ohut tiivis kerros syvemmällä pohjamaassa? Vai onko kyseessä paksumpi tiivis kerros pohjamaassa, tai onko koko pohjamaa tiivistä salaojasyvyyteen asti? Tiiviin kerroksen sijainnin ja paksuuden selvittäminen on edellytys sille, että korjaavat toimet osataan suunnitella oikein. Pohjamaan yläosaa voidaan tutkia piikillä painellen ja lapiolla kaivamalla. Salaojasyvyyteen päästään kaivamalla kaivinkoneella useita kuoppia lohkon erilaisiin osiin.

Läpäisevyyden parantaminen 

Läpäisevyyttä korjaavat toimenpiteet voidaan suunnitella oikein, kun ensin tiedetään tiivistyneen kerroksen sijainti ja paksuus. Mikäli pohjavesi pysyy korkealla viikkoja tai kuukausia, silloin syväjuurisista maanparannuskasveista on harvoin apua yksinään. Tarvitaan viljelijän aktiivisia toimia.

Mikäli pohjamaan yläosassa on vain 10–15 sentin paksuinen tiivis kerros, se voidaan kuohkeuttaa kyntöauraan liitettävillä jankkuriterillä tai kapeakärkisellä, järeällä kultivaattorilla. Jankkurilla voidaan kuohkeuttaa 15–50 senttiä paksu pohjamaan tiivistymä. Jankkurin jalkojen tulee ylettää tiivistymän alapuolelle. Myyräauraa voidaan käyttää 40–60 sentin syvyyteen ulottuvan tiivistymän kuohkeuttamiseen.

Sitä syvemmälle ulottuva tiivis pohjamaa tarvitsee tehokkaan salaojituksen. Vesien pääsy salaojiin tulee varmistaa täyttämällä salaojat hyvin vettä läpäisevällä materiaalilla kuten soralla, hakkeella tai muulla vastaavalla materiaalilla muokkauskerroksen pohjaan asti.

Tiiviin pohjamaan yläosaa on täydennysojituksen jälkeen syytä kuohkeuttaa jankkurilla tai myyräauralla vetämällä 1,5–3 metrin välein myyräojia poikittain salaojiin nähden. Helposti lasehtivilla hieta- ja hiesumailla soramyyräojitus kahden–kolmen metrin välein poikittain salaojiin nähden varmistaa hyvän kuivatuksen. Kaikissa tapauksissa peltoon tulisi saada syväjuurinen kasvusto vielä saman kasvukauden aikana sitomaan maa pysyvämmin vettä läpäiseväksi. Lisätietoja Kuivatus kuntoon -raportista.

Kuivatuksen huoneentaulu

– Tapauskohtaisesti on tarpeen tunnistaa, millaisen kuivatuksen kukin peltolohko ja lohkon osa tarvitsevat.
– Maan ominaisuudet ja erityisesti pohjamaan läpäisevyys tutkitaan huolella. Varmimmin se onnistuu kaivurikuopista, joita kaivetaan useita lohkon erilaisiin osiin.
– Pohjamaan yläosan tiivistymät voidaan kuohkeuttaa mekaanisesti.
– Huonon kuivatuksen lohkot tai lohkon osat tarvitsevat täydennysojituksen.
– Salaojien sora- tai haketäyttö varmistaa vesien pääsyn salaojiin.
– Huonosti vettä läpäisevillä mailla veden pääsyä salaojiin tulee nopeuttaa esimerkiksi yhdistämällä salaojat soralla maan pintakerroksiin, joiden läpäisevyyttä parannetaan muutaman vuoden välein toistettavalla myyräojituksella tai kertaluonteisesti soramyyräojituksella.

Teksti ja kuvat: Jukka Rajala