Syyskylvöisiä kasveja koetellaan Suomen olosuhteissa monella tapaa. Sääolosuhteet vaihtelevat talven aikana monesti hyvinkin paljon, mikä vaikuttaa merkittävästi kasvien talvehtimiseen. Mutta mitä tehdä, kun tuho näyttää iskevän syysviljalohkolle vesilammikoiden ja jäätiköiden myötä?
Sääolosuhteet eivät ole ainoa uhka syysviljojen onnistuneelle talvehtimiselle, vaan siihen vaikuttavat myös pellon vesitalous, maanpinnanmuodot, maalajit, maan rakenne ja ravinteet. Kyseiset asiat kannattaa huomioida ennen syysviljojen kylvämistä.
Edes onnistunut lohkon valinta ei takaa talvehtimisen onnistumista, joten tuhoutuneille alueille on hyvä miettiä varasuunnitelma. Varasuunnitelma olisi hyvä olla olemassa jo ennen kylvöä, mutta viimeistään kevättalven aikana tulisi varautua korvaamaan mahdollisesti tuhoutuneet kasvustot.
Talven aikana kannattaa myös käydä tarkkailemassa omia syyskylvöisiä lohkoja. Talvella voi tehdä jonkin verran toimenpiteitä, joilla voidaan estää mahdollinen täydellinen talvituho. Lapiolla tehtävillä ojituksilla voidaan ohjata pintavesiä pois pellolta, ja jääkerrosta voidaan rikkoa sopivan tiheään yksittäisellä jankkurin piikillä ja näin vähentää jään ja seisovan veden aiheuttamia tuhoja merkittävästi. Toki aina nämäkään eivät riitä pelastamaan kasvustoja. Kannatta myös miettiä, aiheuttaako koneellisella toimella enemmän haittaa kasvustolle ja maan rakenteelle kuin jos antaisi lohkon olla rauhassa.
Seosviljat ja palkokasvit avuksi
Luomussa viljellään monipuolisesti eri viljoja syysmuotoisina. Eniten kylvössä on ruista, joka on myös kestävin talvehtija, kun toisessa ääripäässä ovat erikoisemmat kasvit, kuten syysohra. Mikäli kasvusto tuhoutuu ja joudutaan keväällä uusimaan kokonaan, syysviljat ovat siinä mielessä haastavia, että niitä harvoin saa äestyksellä kokonaan pois pellosta. Sieltä täältä nousevat syysviljat voivat pilata puhtaan viljasadon laadun ja aiheuttaa näin turhia kustannuksia. Hanhenjalkaterillä varustetut äkeet varmentavat syysviljojen häviämistä tehokkaammin ja näin varmistavat puhtaamman kylvöalustan kevätkylvöille.
Syysviljojen täydentäminen kevätviljoilla on mahdollista, mutta yleensä se vaikuttaa alentavasti laatuun, ja toisaalta siementä ei voi myöskään käyttää seuraavan vuoden kylvöön.
Yksi hyvä vaihtoehto on seosviljojen tai palkokasvien kylvö keväällä. Myös erilaisten yksivuotisten viherlannoituskasvien käyttöä kannattaa harkita. Viherlannoituksen voi päättää kohtuu ajoissa ja kylvää uudelleen vaikkapa syysviljan, jos pelto on todettu muuten syysviljoille soveltuvaksi.
Syyskylvöiset öljykasvit erinomaisia esikasveja viljalle
Syyskylvöiset öljykasvit ovat herkimpiä tuhoutumaan täydellisesti talven aikana. Niiden tuhoutumiseen voi olla monta syytä. Ne eivät juurikaan kestä jäätikköjä tai seisovaa vettä pellolla, koska juuristo tarvitsee hapekkaan ympäristön. Lisäksi kevättalven vaihtelevat lumipeitteet ja lämpötilat saattavat aiheuttaa suuria tuhoja. Sääolosuhteiden lisäksi myös eläimet voivat aiheuttaa merkittävää haittaa. Runsas määrä laiduntavia hirvieläimiä tai syksyllä kasveja syövät etanat saattavat vioittaa kasvustoa siinä määrin, että talvehtiminen ei onnistu.
Syyskylvöiset öljykasvit ovat kokemukseni mukaan erinomaisia esikasveja viljalle. Öljykasvit ovat keränneet syksyllä tehokkaasti ravinteita, ja sään lämmetessä niiden kasvimassa lähtee maatumaan nopeasti, jolloin viljat saavat ravinteet nopeasti käyttöönsä ja lähtevät reippaasti hyvään kasvuun.
Yleensä syysöljykasveilla kasvuston päättämiseen riittää lohkon hyvä äestäminen. Muutamat säilyneet yksilöt eivät juurikaan haittaa viljan seassa. Kevätöljykasveilla täydennyksen ongelmana on kasvien eriaikainen tuleentuminen, joten ainakin sadon laatu kärsii merkittävästi.
Kerääjäkasvit mahdollisuutena
Talvi ei aina tuhoa kasvustoa täydellisesti. Silloin kun kasvusto on harventunut tai tuhoutuneet alueet ovat pienempiä, on kerääjäkasvien hyödyntäminen yksi mahdollisuus. Keväällä kylvetyt kerääjäkasvit täyttävät nopeasti aukkopaikat ja estävät rikkakasvien kasvua. Samalla voi luoda pölyttäjäystävällisiä alueita käyttämällä kukkivia kasveja kerääjinä.
Riittävän kuivissa olosuhteissa tehtävä kerääjäkasvin kylvö esimerkiksi rikkaäkeellä saattaa myös lisätä viljojen pensontaa, jolloin harventunut syysvilja myös tihentyy hiukan.
Erkki Vihonen
Kasvintuotannon asiantuntija
neuvonta@luomuliitto.fi
