Ympäristösopimuskriteerit luonnonlaitumille ovat merkittävästi tiukentuneet vuonna 2023 alkaneella uudella EU-ohjelmakaudella. Jopa pitkään sopimuslaitumina olleista alueista on leikattu jopa 80 prosenttia.

Laidunsopimusalojen leikkaukset ovat keskusteluttaneet viime kesästä lähtien. Toisin kun aikaisemmin, kaikki ympäristösopimusalat tarkistetaan eli katselmoidaan, ja määräysten vastaiset alueet karsitaan sopimuksesta. Vaikka sopimusten taustalla oleva asetus ympäristökorvauksesta muuttui uudelle ohjelmakaudelle vain vähän, maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruokaviraston tulkinnat muuttuivat sitäkin enemmän. 

Katselmointiohje julkaistiin vasta 16.6. Hakuvaiheessa viljelijöillä ei siis ollut tietoa yksityiskohtaisista ehdoista. 

Koska leikkausten laajuudesta ei vielä tammikuussakaan ollut tietoa, Suomen lammasyhdistys teki verkkokyselyn lampureille. Vastaajien lammasmäärä on noin 10 prosenttia Suomen kaikista lampaista. 

Pääosin vastaajien laidunsopimusalat ovat ranta- ja metsälaitumia. Noin 40 prosentilla hakijoista haetut alueet menivät läpi haetun laisina. Leikkausten kohteeksi joutuneilla rantalaidunaloista hylättiin keskimäärin 25 ja metsälaitumista 40 prosenttia. 

Meneillään olevalla ohjelmakaudella tavoitteena on lisätä hoitosopimusten piirissä olevaa alaa 50 prosenttia, mutta muuttuneella tulkinnalla saataneen heti alkuun noin 20 prosentin pudotus. Tämä on takaisku sekä monimuotoisuustavoitteille että luonnonlaitumiin satsanneille viljelijöille. Monilla tiloilla leikkaukset ovat niin suuria, että eläintenpito on uhattuna. 

Vanhat, kunnostusta kaipaavat laidunalueet ovat asetuksen mukaan sopimuskelpoisia, kunhan ne sopimuskauden aikana kunnostetaan sopimuksen edellyttämään kuntoon. Hoidon ja työnkäytön kannalta järkevin tapa on usein laiduntaa aluetta ennen raivausta kesä tai kaksi, jolloin raivaustyö helpottuu ja se voidaan ajoittaa kasvukauden – ja linnuston pesimäkauden – ulkopuolelle. Nyt tämä menettely ei olekaan kelvannut katselmoijille – mikään julkinen dokumentti ei tätä kerro. 

Tätä kirjoitettaessa viljelijöillä on tiedossa ainoastaan epäviralliset katselmointipöytäkirjat. Mikäli ”katselmointituomiot” siirtyvät sellaisinaan sopimuspäätöksiin, odotettavissa on oikaisuvaatimusten vyöry – ennen kaikkea asetustekstin tulkinnasta, mutta myös riittämättömästä tiedotuksesta ja ohjauksen puutteesta. 

Kirjoittaja on luomulampuri Tornionjokivarresta, joka odottaa ympäristösopimuslaiduntensa katselmointia kesällä 2024. 

Teksti: Petri Leinonen 
Kuva: Auni Vääräniemi 

Kerroimme aiheesta tarkemmin jo Luomulehden numerossa 1/2024.

Ruokavirasto tiedotti hylättyjen alojen määristä tiedotteessaan 14.3.2024.