Valtioneuvoston vasta julkaisemassa asetuksessa luomukorvauksen ehdoiksi seoskasvustot on rajattu pois myyntikasvivaatimuksesta. Luomuliiton hallitus vaatii, että seoskasvustot tulkitaan myyntikasveiksi, ja huomauttaa, että päätös on ristiriidassa maataloustuotannon ympäristötavoitteiden kanssa.
Luomukorvausta saadakseen luomutuottajan tulee viljellä vähintään 30 % peltopinta-alastaan myyntiin tarkoitettuja kasveja. Uuden asetuksen teksti on muuttunut lausuntokierroksen jälkeen muotoon “myyntikasviksi ei lueta ennen tuleentumista korjattavia viljoja eikä palkoviljoja ja niiden seoskasvustoja”. Teksti on epäselvä, mutta tulkintaohjeeksi on kerrottu, että seoskasvustoja ei missään tilanteessa hyväksytä myyntikasveiksi.
– Seoskasvustot ovat myyntikasveja siinä, missä puhtaatkin kasvustot, ja olennainen osa luomutilojen viljelykiertoa, huomauttaa Luomuliiton puheenjohtaja Janne Rauhansuu.
Tulkinta ristiriidassa maatalouden ympäristötavoitteiden kanssa
Valtioneuvoston päätös on ristiriidassa maataloustuotannolle asetettujen ympäristötavoitteiden kanssa. Palkokasvien viljely yhdessä viljan kanssa parantaa ruuantuotannon omavaraisuutta, sillä kotimaisilla palkokasveilla voidaan korvata valkuaisrehun tuontia ja typpeä sitovien palkokasvien viljelyllä ostolannoitteiden tarvetta. Seoskasvustot paitsi lisäävät hiiltä maaperään, myös auttavat sopeutumaan ilmastonmuutokseen, sillä ne ovat viljelyvarmempia haastavissakin sääolosuhteissa. Seoskasvustojen viljely tukee luonnon monimuotoisuutta, sillä ne tarjoavat monipuolisesti ravintoa niin pölyttäjille kuin maaperäeliöillekin. Seoskasvustot myös vähentävät tauti- ja tuholaispainetta sekä rikantorjunnan tarvetta. Lisäksi seoskasvustot tuottavat suurempia ja parempilaatuisia satoja kuin yksilajiset kasvustot.
Edellä mainituista syistä Luomuliitto pitää pöyristyttävänä, että hallinnollisista syistä seoskasvustoja ei laskettaisi myyntikasveiksi ja siten kannustettaisiin luomutuottajia yksipuolistamaan viljelyä.
Rajaus vaikeuttaa tuotantoa
Pyhäntäläinen luomuviljelijä Arto Myllylä viljelee sopimustuotantona rehuvalmistajalle vehnää, ohraa, kauraa ja hernettä seoskasvustoina. Myllylä kertoo, että uuden asetuksen tulkinnan mukaan hän joutuu viljelemään kasvit eri lohkoilla ja sekoittamaan sadon ostajaa varten. Hernettä ja viljoja viljellään seoskasvustoissa paljon myös elintarvikekäyttöön.
– Se, että seoskasvustot ovat vaikeasti valvottavia, ei saa olla syy sille, ettei niitä hyväksytä myyntikasveiksi, Janne Rauhansuu kommentoi.
Luomuliiton hallituksen mukaan on hyvin todennäköistä, että myyntikasvivaatimuksen kanssa kamppailevia luomutiloja poistuu tavanomaiseen tuotantoon uuden tulkinnan myötä. Tämä taas on ristiriidassa Suomen omien luomun kasvutavoitteiden kanssa.
Luomuliitto huomauttaa kannanotossaan myös, että muistiossa, joka on laadittu valtioneuvoston päätöksen pohjaksi, seoskasvustoasiaa ei ole mainittu laisinkaan. Tämä on tulkittavissa siten, että valtioneuvosto ei ole tiennyt, minkälaista rajausta he ovat hyväksymässä.
Luomuliitto on lähestynyt asiassa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvista ja odottaa avointa keskustelua aiheesta.
