Luomuliiton syyskokous esittää kannanotossaan luomualkutuotannon tarkastusmaksujen poistamista kuluvan CAP-kauden loppuun saakka. Luomuliiton syyskokous järjestettiin valtakunnallisten Luomupäivien yhteydessä Seinäjoella 6.11.
Luomuliitossa on seurattu huolestuneena pienten ja monipuolisten, erityisesti suoramyyntiin erikoistuneiden luomutilojen siirtymistä pois luomuvalvonnasta tarkastusmaksujen noustua toistuvasti maksuasetuksen muututtua.
Syyskokous huomauttaa, että tilamäärän väheneminen on suoraan ristiriidassa Suomen oman Luomu 2.0 -toimenpideohjelman kanssa, jossa tavoitellaan mm. luomuviljellyn pinta-alan kasvua 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Samat, EU:n kanssa linjassa olevat tavoitteet on kirjattu myös Suomen CAP-strategiaan.
Lisäksi tilanne johtaa tuotannon yksipuolistumiseen sekä kuluttajien valinnanmahdollisuuksien kapenemiseen, kun esimerkiksi suoramyyntiin ja puutarhatuotantoon erikoistuneita luomutiloja putoaa kelkasta.
– Olemme huolissamme luomutuotannon tulevaisuudesta sekä koko ruokajärjestelmän kestävyydestä. Meidän on pidettävä kaiken kokoiset luomutilat mukana, huomauttaa Luomuliiton puheenjohtaja Janne Rauhansuu.
Luomualkutuotannon tarkastusmaksujen poistaminen olisi kädenojennus erityisesti monipuolisille, pienille luomutiloille, jotka saavat hyvin vähän, jos ollenkaan luomukorvausta, mutta hyödyttäisi kaikkia luomutuottajia.
Luomuliiton syyskokous huomauttaa, että luomukorvauksiin on varattu varoja kasvutavoitteiden mukaisesti, ja näitä jää nyt käyttämättä, kun luomutuotanto ei ole kasvanut tavoitteiden mukaisesti mm. tarkastusmaksujen korotuksen sekä luomuehtojen kiristämisen vuoksi. Luomukorvauksiin on tälle CAP-kaudelle varattu 76 miljoonaa euroa vuodessa, ja tästä jää tällä hetkellä käyttämättä 32 miljoonaa euroa. Luomualkutuotannon tarkastusmaksujen summa vuonna 2023 oli 2,7 miljoonaa.
– Luomulle tarkoitetut varat on suunnattava luomun edistämiseen tavalla tai toisella. Mikäli valtion taholta halutaan aidosti mahdollistaa luomun kasvu Suomessa, on tarkastusmaksujen poistaminen selkeä ja helppo keino helpottaa luomutuottajien tilannetta, Rauhansuu esittää.
Kannanotolla Luomuliiton syyskokous myös vastaa kansliapäällikkö Pekka Pesosen Luomupäivien puheenvuorossa esittämään toiveeseen kuulla aloitteita, joilla voitaisiin edistää kehittyvien luomutilojen toimintaedellytyksiä.
Luomutarkastus ei maksa alkutuottajalle mitään muun muassa Ahvenanmaalla, Virossa ja Tanskassa.
Monimuotoinen luomutuotanto lisää ruuantuotannon muutoskestävyyttä
Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen kertoi puheenvuorossaan Luomupäivillä, että ruokajärjestelmän regiimin muutoksissa uusi suunta on usein löytynyt vallitsevan järjestelmän kääntöpuolelta. Näin ollen ruokajärjestelmän kestävyyssiirtymässä todennäköinen suunta on nykyisen erikoistumisen ja yksipuolistumisen sijaan kohti monipuolistumista ja globaalista fossiilitaloudesta kohti omavaraisia, paikallisia bio- ja kiertotalousjärjestelmiä. Kuhmosen mukaan siirtymä regiimistä toiseen on historiallisesti tapahtunut aina jonkin syvän kriisin kautta.
– Mikäli murrokseen päädytään kriisin kautta, parantaa monimuotoinen luomutuotanto ruokajärjestelmämme muutoskestävyyttä. Luomussa ruokaa osataan tuottaa ilman kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita, joten sen huoltovarmuus on muuta tuotantoa vakaampi. Lisäksi pienemmät, suoramyyntiin keskittyneet tilat tuottavat ruokaa paikalliselle markkinalle, kommentoi Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri.
