Sonja Finholm Bertel Riska

Lähes 200 vuotta kokemusta luomusta

Luomuliitto on myöntänyt luomukonkarin arvonimen Bertel Riskalle Kruunupyyhyn, Ulla-Maija Leskiselle Ähtäriin sekä Biodynaamiselle yhdistykselle tunnustuksena edelläkävijyydestä sekä vuosikymmenten työstä luomualan eteen. Luomukonkarit ovat alansa tunnettuja asiantuntijoita ja työskennelleet pitkään luomuviljelyn ja/tai luomun kehittämisen parissa. Arvonimen saajat julkistettiin Seinäjoen Luomupäivillä 5.11.

Bertel Riska on ollut mukana luomuliikkeessä sen alkuajoista lähtien. Hän kiinnostui uusista viljelymenetelmistä jo opiskeluaikoinaan Turussa ja omisti suuren osan urastaan luomuviljelyn edistämiselle. Vuonna 1975 hänet palkattiin Vaasan ruotsinkielisen maatalousseuran piiriagronomiksi, mutta hän on tehnyt luomun parissa töitä myös asiantuntijan, kirjoittajan, neuvonantajan, konsulentin ja tiedottajan rooleissa.

– Kun aloitin, olin ainoa luomutarkastaja Pohjanmaalla. Ensimmäisenä vuonna luomutiloja oli 106, mutta vähitellen määrä kasvoi, ja 2000-luvun alussa tiloja oli 408.

1990-luvun alussa Riska oli mukana perustamassa Svenska Österbottens Ekologiska Förening -yhdistystä. Kiinnostus yhdistystä kohtaan oli suurta, ja maakunnasta tuli pian yksi Suomen johtavista alueista luomuviljelyssä.

50 vuodessa ehti tapahtua paljon, ja vähitellen Riskalle syntyi ajatus dokumentoida kaikki, mitä hän oli luomun saralla kokenut. Vuonna 2023 Riska julkaisi historiateoksen Ekologiska odlingen i Österbotten.

– Luomuala tarvitsee edelläkävijöitä, joita meillä on ympäri Suomen. Bertel Riska on tehnyt korvaamatonta pioneerityötä Pohjanmaalla, sanoo Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri.

Luomun puolesta puhuja vaikutti niin Etelä-Pohjanmaalla kuin valtakunnallisestikin

Ulla-Maija Leskinen tunnetaan luomukotieläintuotannon tienraivaajana erityisesti Etelä-Pohjanmaalla. Leskinen eläköityi ProAgria Etelä-Pohjanmaan luomukotieläinneuvojan tehtävästä vuonna 2017. Hänen suurimpia saavutuksiaan on luomumaidon keräilyn aloittaminen alueella vuonna 1998. Leskinen sai paitsi vakuutettua Valion, myös kannustettua riittävän määrän tiloja siirtämään karjansa luomuun.

Leskinen tekikin urallaan runsaasti vaikuttamistyötä niin teollisuuden, päättäjien kuin viljelijöidenkin keskuudessa.

– Luomun puolesta oli puhuttava ja kovalla äänellä, hän kertoo.

Leskinen oli mukana vaikuttamassa siihen, että luomukotieläintilojen tuki saatiin mukaan maksettaviin tukimuotoihin. Hän myös kiersi ympäri Etelä-Suomea innostamassa luomukasvintuotantotiloja viljelemään härkäpapua valkuaisrehuksi eteläpohjalaisille kotieläintiloille.

Leskinen myös tiesi yhdistää luomurehuja ostavat ja myyvät tilat, mikä toimi lähtölaukauksena teolliselle rehuntuotannolle. Vastaavassa välittäjän roolissa Leskinen toimi myös luomumaitotilojen sonnivasikoille, jotka piti saada luomuna lihantuotantoon.

– Luomuliitto on kiitollinen siitä työstä, jota Leskinen on tehnyt koko luomualan eteen erityisesti Etelä-Pohjanmaalla. Lisäksi hän on aikanaan vaikuttanut luomukotieläintuotantoon ja tilojen väliseen yhteistyöhön myös koko valtakunnan tasolla. Leskinen on raivannut tietä niille asioille, joiden puolesta puhumme Luomuliitossa tänäkin päivänä, kertoo Luomuliiton hallituksen varapuheenjohtaja Tiina Peltonen.

Luomukonkari Ulla-Maija Leskinen kukitettiin Luomupäivien iltajuhlassa Seinäjoella 5.11.

Biodynaaminen viljely mahdollisti luomutuotannon kehittymisen

Luomuviljely pohjautuu osittain biodynaamiseen viljelyyn, joka kehittyi Saksassa jo 100 vuotta sitten. Viljelijöiden järjestäytyminen, tutkimus-, opetus-, neuvonta- ja julkaisutoiminta, tuotteiden markkinointi omalla tuotemerkillä ja monet muut nykyaikaisen luomutuotannon perusasiat tehtiin Suomessa ensimmäiseksi biodynaamisen viljelyn nimissä. Ensimmäiset 1960- ja 70-luvuilla luomuun siirtyneet tilat aloittivat biodynaamisina. Siinä vaiheessa Suomessa oli viljelty biodynaamisen tavan mukaan jo kymmeniä vuosia.

Biodynaaminen viljely juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan, kun tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun itävaltalainen antroposofi Rudolf Steiner esitteli viljelytavan. Suomeen perustettiin Biodynaaminen yhdistys vuonna 1946, joka alkoi 1950-luvulla julkaista omaa lehteä ja tehdä viljelyneuvontaa. Niin ikään 50-luvulla Biodynaaminen yhdistys rekisteröi kansainvälisen biodynaamisten tuotteiden Demeter-laatumerkin.

Vuosikymmenten mittainen pioneerityö toi Biodynaamiselle yhdistykselle luomukonkarin arvonimen, jolla kunnioitetaan samalla biodynaamisen liikkeen juhlavuotta.

– Biodynaaminen yhdistys on ollut keskeinen vaikuttaja ja inspiraation lähde Luomuliiton syntymisessä. Yhdistyksen pioneerityö on luonut perustan, jolle Luomuliitto on voinut rakentua ja kehittyä, kertoo Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri.

Suomen biodynaamisia viljelijöitä asettui ryhmäkuvaan 100-vuotisjuhlassa Qvidjan kartanolla.