Kuinka puolueet aikovat edistää luomua seuraavassa hallituksessa? Tiedustelimme asiaa kahdeksalta suurimmalta puolueelta.
Luomulehti lähestyi sekä puoluetoimistoja että yhtä kunkin puolueen eduskuntavaaliehdokkaista. Haastatellut ehdokkaat Sari Essayahia (KD) lukuun ottamatta ovat toimineet päättyvällä hallituskaudella maa- ja metsätalousvaliokunnan jäseninä.
Ehdokkailta kysyttiin, miten he ja puolueensa aikovat edistää luomua tulevalla hallituskaudella, miten he näkevät luomun roolin Suomen huoltovarmuuden parantamisessa sekä mitä tulisi tehdä tarkastusmaksu-uudistuksesta kärsivien pientuottajien tukemiseksi. Luomun edistämistä pyydettiin kommentoimaan erityisesti suhteessa Suomen uuden luomuohjelman tavoitteisiin.
Puolueista kaikki kokoomusta lukuun ottamatta vastasivat, että luomun kysyntää tulee kasvattaa julkisten hankintojen kautta. Eri puolueissa pidettiin myös tärkeänä luomutuotteiden jalostusasteen nostamista ja viennin edistämistä.
Haastatelluista ehdokkaista kaikki paitsi Ritva Elomaa (PS) ja Piritta Rantanen (SDP) olisivat valmiita ainakin kokeilemaan tarkastusmaksujen poistamista erityisesti pieniltä luomutiloilta.
Vastauksissa korostui, että luomun rooli ymmärretään nyt paremmin osana kriisinkestävää ruoantuotantoa ja huoltovarmuutta. Yhtä mieltä puolueiden kesken oltiin siitä, että maatalouden riippuvuutta tuontilannoitteista tulee vähentää. Keinoina tähän nähtiin luomuviljelyn menetelmien lisäksi panostaminen kotimaiseen lannoitetuotantoon, biokaasuntuotannon lisäämiseen sekä kierrätysravinteiden valmistamiseen.
SDP: neuvontaan, tutkimukseen ja koulutukseen satsattava
Kansanedustaja Piritta Rantasen mukaan SDP kannattaa sitä, että maatalous, huoltovarmuus ja kestävän tuotannon asiat näkyvät vahvasti hallitusohjelmassa. Tähän voidaan vaikuttaa neuvonnalla, tutkimuksella ja opetuksella, joihin on satsattava. Luomuviljelyn tutkimukseen ja pohjoisten alueiden luomuun sopivien kasvilajikkeiden kehitykseen tulee panostaa.
Rantasen mukaan on keskityttävä luomun kulutuskysyntään.
– Nämä asiat ratkaistaan pitkäjänteisimmin ja tehokkaimmin markkinoilla. Kysynnän kasvaessa luodaan pohja tuotannon kasvattamiselle.
Tärkeää on, että luomuelintarvikkeiden – kuten muidenkin maataloustuotteiden – jalostusaste nousisi ja sitä kautta myös vientipotentiaali kasvaisi.
Etenkin kotimaisen, kierrätysaineksia hyödyntävän lannoitetuotannon roolia tulee Rantasen mukaan kasvattaa.
– SDP haluaa ensi kaudella panostaa kotimaiseen lannoitetuotantoon, joka vähentää riippuvuutta tuontipanoksista ja lisää huoltovarmuutta. Asiasta linjataan SDP.n vaaliohjelmassakin. Kotimaista lannoitetuotantoa on lisättävä, ja biokaasutuotannon tukemista tulee jatkaa, Rantanen kertoo.
Perussuomalaiset veisi puhdasta ruokaa maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja ja maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Ritva Elomaa huomauttaa, että isossa kokonaiskuvassa maatalouden kannattavuus on parantunut ja maatilojen maksuvalmiutta on vahvistettu. Luomun kasvutavoitteiden suhteen Elomaa ei asettaisi prosentuaalisia lupauksia.
– Lopulta kuluttajat kuitenkin päättävät, mikä on luomun menekki.
Hän huomauttaa, että Suomessa tuotettu ruoka on ylipäänsä ”puhdasta” verrattuna monen muun maan tuotantoon, ja Suomen tulisikin paitsi lisätä suomalaisen ruoan käyttöä julkisissa hankinnoissa, myös panostaa elintarvikkeiden viennin edistämiseen.
Lisäksi Elomaan mielestä tulee panostaa lainsäädännön ja valvonnan kehittämiseen purkamalla normeja ja alentamalla tuotantokustannuksia sekä keventää hallinnollista taakkaa kautta linjan. Myös kotimaisen energian ja lannoitteiden omavaraisuutta pitää kasvattaa.
Kokoomus: luomun hyödynnettävä hetkensä
Kokoomus uskoo kannattavuuden pitkäjänteisen parantamisen lähtevän kuluttajista ja viennistä.
– Suomi on vahvasti tuontiriippuvainen ruoantuotannossaan, ja kauppatase on ruoan suhteen monta miljardia pakkasella. Vientiä on kasvatettava, olipa se luomua tai ei, linjaa kansanedustaja Markku Eestilä.
Kokoomuksessa halutaan varmistaa, että Suomessa on kilpailukykyisiä, kasvuhaluisia ja innovatiivisia elintarvikealan yrityksiä, jotka katsovat kansainvälisille markkinoille. Tätä kautta myös luomutuottajan on mahdollista saada tuottamalleen lisäarvolle parempaa hintaa ja lisävolyymia.
Kokoomuksen mukaan luomualalla on tärkeää hyödyntää kriisin aikainen ja jälkeinen aikaikkuna, jossa luomun rooli osana kriisinkestävää ruoantuotantoa on herätty tunnistamaan.
– Kriisivuodet tulevat varmasti näkymään seuraavassa hallitusohjelmassa esimerkiksi huoltovarmuuden ja omavaraisuuden vahvempana huomioimisena. Tässä luomutuotannon merkittävyys ja mahdollisuudet korostuvat, puolueessa nähdään.
Lisäksi luomulla on tärkeä roolinsa luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa; biodiversiteetistä huolehtiminen on puolueen mukaan osa kriisinkestävää Suomea. Luomutuotanto voi myös auttaa pitämään vesistöistä parempaa huolta.
Keskusta: tarvitaan työntöä ja vetoa
Kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja ja maa- ja metsätalousyrittäjä Anne Kalmari toivoo, että luomu näkyy seuraavassa hallitusohjelmassa selkeinä, konkreettisina asioina.
– Luomun maksuja tulee alentaa, luomutuotteiden menekkiä edistää julkisten hankintojen kautta, luomun vientiä edistää ja luomutuotteiden määrää kasvattaa kauppojen hyllyillä valtion tukemin ohjelmin, hän esittää.
Kalmarin mukaan luomun osalta tarvitaan työntöä ja vetoa: täytyy olla kysyntää, joka luo kannattavuutta tuottaa tuotteita, mutta tarvitaan myös kannusteita luomun tuottamiseksi.
– Olen hieman huolissani CAPista, sillä esimerkiksi luomukotieläintuotannon näkymät eivät ole vielä selkeät.
Luomuneuvonnan määrärahat tulee Kalmarin mukaan turvata, sillä tuotannon kasvu vaatii uusia osaajia.
– Luomun opit ovat todella esimerkillisiä huoltovarmuuden turvaamisessa myös tavanomaisessa viljelyssä. Mitä paremmassa kunnossa maaperä on, sitä vähemmän tarvitaan kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita, Kalmari kertoo.
Vihreät: luomutuotanto kaksinkertaistettava
Vihreät esittää ainoana puolueista Suomen luomuohjelmaa kunnianhimoisemman kasvutavoitteen: luomutuotannon kaksinkertaistamisen Suomessa. Vihreiden kansanedustaja Jenni Pitkon mukaan tulevassa hallitusohjelmassa tulee määritellä selvät askelmerkit, joilla luomutuotannon määrää lisätään. Luomutuotantoon siirtymisen tulisi hänen mukaansa olla tuottajalle mahdollisimman helppoa, ja raskaita hallinnointikäytäntöjä tulee kehittää ja keventää.
– Luomu on osoittautunut pärjääjäksi kriisien keskellä, sillä se on vähemmän riippuvainen lannoitteista ja fossiilisista polttoaineista, Pitko kertoo.
Vihreiden mukaan tulisikin edistää luomutuotannon käytäntöjen saamista tavanomaiseen tuotantoon, jotta voidaan parantaa eläinten hyvinvointia ja tuotannon ympäristökestävyyttä sekä lisätä maatalouden omavaraisuutta ja kriisinkestävyyttä.
Vihreiden mukaan Suomessa tulisi panostaa luomun kulutuskysynnän kasvuun sekä luomuelintarvikkeiden jalostusasteen nousuun.
– Luomu on suomalaisten laajasti tunnistama ja arvostama brändi. Tuottajat siirtyvät luomuun, jos luomutuotteille on kysyntää, joten kuluttajien ja ammattikeittiöiden tietoisuutta luomun eduista on edelleen lisättävä. Luomun kysyntää voitaisiin lisätä myös kehittämällä uusia tuotteita ja ruokainnovaatioita.
Lisäksi Pitko nostaa esille luomuneuvonnan puutteen.
– Neuvonnan resurssit laahaavat tavoitteen perässä, eikä sen rahoitus ole kasvanut lainkaan.
Vasemmistoliitto: luomutuotannon lisääminen tukisi ympäristötavoitteita
Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä huomauttaa, että luomu liittyy olennaisesti moneen ensi vaalikauden tavoitteeseen. Luomutuotannon lisääminen erityisesti viljanviljelyalueilla vähentäisi vesistöjen ravinnekuormitusta ja parantaisi maaperän rakennetta. Luomutuotannon laajeneminen edistäisi EU:n biodiversiteettistrategian tavoitetta kemiallisten torjunta-aineiden käytön ja kemikaalikuormituksen vähentämisestä. Luomun yleistyminen lisäisi myös viljelykasvilajiston monimuotoisuutta.
Kivelän mukaan on tärkeää, että luomun periaatteita ja hyviä käytäntöjä ryhdytään soveltamaan kaikessa viljelyssä juuri torjunta-aine-, pölyttäjäkato- ja lajikatokriisien selättämiseksi.
Tuotannon lisääntymistä voidaan tukea paitsi tuotantotuella myös kysynnän lisäämisellä. Viestintäkampanjoilla voitaisiin Kivelän mukaan lisätä paitsi kuluttajakysyntää, myös luomutuotantoa: moni viljelijä on siirtynyt luomuun siksi, että se on kannattavampaa.
– Luomutuotannolla voidaan varmistaa ruuan saatavuus pitkällä aikavälillä vaikeissakin kansainvälisissä oloissa, Kivelä sanoo.
RKP: lainsäädäntöä ja valvontaa tulisi kehittää
– Luomuohjelman tavoitteiden on näyttävä myös seuraavassa hallitusohjelmassa. Luomumyynnin lasku on huolenaihe, jota täytyisi myös poliittisesti edistää jollain lailla, kertoo RKP:n kansanedustaja ja luomutuottaja Anders Norrback.
RKP:ssa huomautetaan, että luomuohjelman tavoitteen saavuttaminen edellyttää sitä, että tuotanto on kannattavaa. Tällä hetkellä yksi haasteista on se, ettei luomuruoan kysyntä ole tarpeeksi suurta. Tämän takia sekä kysynnän kasvattaminen että jalostusasteen nostaminen ovat puolueen mielestä keskiössä.
– Tulevassa hallitusohjelmassa on tärkeä panostaa nimenomaan menekkipuolelle. Tähän vaikuttaa tietysti saatavuus, ja kaupalla on keskeinen rooli, Norrback huomauttaa ja jatkaa:
– Suomesta on ilman muuta myös tultava merkittävä luomutuotteiden viejämaa. Meille tulisi saada jatkuva järjestelmä, jolla vienti tukee luomuelintarvikkeiden myyntiä. Tutkimusta ja tuotekehitystä on tuettava.
RKP:ssa huomautetaan, että byrokratia ja valvonta ovat luomutuottajien kohdalla työläämpää ja kalliimpaa erityisesti kotieläintuotannon osalta. Lainsäädäntöä ja valvontaa tulisikin heidän mielestään kehittää.
– Tuottajapuolella valvontaa on mielestäni ehkä liiankin kanssa. En vierasta sitä, että luomuvalvonta kilpailutettaisiin, kuten muissa maissa, Norrback väläyttää.
Kristillisdemokraatit: luomuviljely on myös varautumista ilmastonmuutokseen
– Kiinnostus luomutuotantoa ja -ruokaa kohtaan lisääntyy koko ajan, sanoo Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.
Hänen mukaansa seuraavassa hallitusohjelmassa sitoudutaan luomualan lisäämistavoitteeseen sekä viljelyn tukijärjestelmien ja koulutuksen ylläpitoon. Myös luomutuotetun ruoan vientiä voitaisiin edistää nykyisestään, samoin tilamyyntiä. Kaikki luomuohjelman tavoitteet ovat Essayahin mukaan kannatettavia, ja niiden priorisointi on tehtävä yhteistyössä toimialan ja alan kehittämisorganisaatioiden kanssa.
– Tällä hetkellä maatalous on merkittävässä kustannuskriisissä, ja suurin haaste on löytää uusia viljelijöitä ylipäänsä alalle, jossa palkat ovat pieniä.
– Luomutuotanto lisää Suomen ruokaomavaraisuutta ja vientipotentiaalia, Essayah kommentoi ja jatkaa:
– Kotimaisen maatalouden ja siinä etenkin luomutuotannon ylläpito on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta ja strategista omavaraisuutta. Luomutuotannon haasteena on riippuvuus ulkomaisesta polttoaineesta. Luomuviljely on myös osa varautumista ilmastonmuutokseen.
Teksti: Sinimaaria Kangas ja Noora Mantere
Tutustu luomualan eduskuntavaalitavoitteisiin täällä.
Artikkeli on julkaistu Luomulehdessä 2/2023.