Luomun kasvun tavoitteista puhutaan juuri nyt paljon sekä EU-tasolla että kansallisesti. Asetetaan nämä tavoitteet mihin tahansa, tulee niiden saavuttamiseksi suunnitella toimenpiteet, joilla niihin päästään. Poliittisten toimien on koostuttava sekä tuotteita markkinoille työntävistä että vetävistä voimista. Yksi työkalu luomun edistämiseksi on tulevan rahoituskauden luomutuki.
Vaikka korona on pysäyttänyt yhteisen maatalouspoliitiikan (CAP) uuden ohjelmakauden valmistelun hetkellisesti, ei se tarkoita sitä, että komission ehdottamista kunnianhimoisista ilmastotavoitteista tulisi luopua.
Päinvastoin – nyt kun saimme valmisteluun hiukan lisäaikaa, on panostettava vielä parempaan suunnitteluun, jotta saamme uuden, tulevaisuutta palvelevan maataloustukijärjestelmän, joka vie maatalouden kohti kestävämpiä tuotantotapoja.
Green Deal – Vihreän kehityksen ohjelma
Euroopan komissio julkisti vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) vuoden 2019 lopussa. Sen tavoitteena on, että Euroopasta tulee ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Ohjelmalla halutaan edistää luonnonvarojen ja muiden resurssien tehokasta käyttöä siirtymällä puhtaaseen kiertotalouteen, pysäyttää ilmastonmuutos ja biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen sekä vähentää ympäristön saastumista.
Vihreän kehityksen ohjelma on komission tähän asti suurin aloite. Osa jäsenmaista on ehdottanut, että vihreän kehityksen ohjelman valmistelu laitettaisiin tauolle koronakriisin takia. Kriisi on kuitenkin ollut hyvä muistutus ihmiskunnalle, että emme ole irrallisia muusta ekosysteemistä vaan osa sitä. Emme voi jatkaa kehittymistä pelkästään talouden ehdoilla.
Huhtikuussa 17 Euroopan ympäristöministeriä – Krista Mikkonen mukaan lukien – sekä useampi yhteiskunnallinen vaikuttaja ja yritysjohtaja allekirjoittivat kannanoton, jossa vaaditaan, että koronakriisin jälkeinen jälleenrakentaminen on tehtävä kestävästi vihreän kehityksen ohjelman ehdoin.
Farm to Fork – Pellolta pöytään -strategia
Vihreän kehityksen ohjelman taustaksi laaditaan usealle eri alalle omat strategiat, jotka pohjautuvat laajoihin analyyseihin ja joihin määritellään alakohtaiset jatkoaloitteet. Maataloussektorille on tulossa Pellolta pöytään -strategia.
Strategiaan laaditaan jatkoaloitteet elintarvikkeiden tuotanto- ja jakelujärjestelmän kestävyyden parantamiseksi. Pellolta pöytään -strategian julkaisu on hiukan siirtynyt, mutta raameja on jo hahmoteltu vihreän kehityksen ohjelmassa. Strategialla halutaan vähentää merkittävästi riippuvuutta kemiallisista torjunta-aineista, lannoitteista ja antibiooteista.
Luonnonmukaisen tuotannon lisäämistä on esitetty yhdeksi strategian tavoitteista, ja on keskusteltu, että EU:ssa luomuviljelyn osuutta tulisi kasvattaa 20–30 prosenttiin pinta-alasta vuoteen 2030 mennessä. Luomutuotanto nähdään siis erittäin hyvänä keinona vähentää riippuvuutta ulkopuolisista panoksista, ja yhteisen maatalouspolitiikan määrärahat on tunnistettu yhtenä ohjauskeinona. Tavoitteena on, että 40 prosenttia määrärahoista olisi suunnattava ilmastotoimiin.
Luomu näyttää suuntaa
Luonnonmukainen tuotanto on suunnannäyttäjä maatalouden kulkiessa kohti kestävämpää tuotantomallia. Tämä tulisi tunnistaa ja tunnustaa viimeistään nyt.
Luonnonmukaista tuotantojärjestelmää on aktiivisesti kehitetty jo kymmeniä vuosia. On luotu tuotantoehdot ja valvontajärjestelmät, tuotteet ovat kuluttajien tunnistettavissa kaupan hyllyiltä ja koko kestävän maatalouden sektorilta on luomutuotteilla isoin markkinaosuus.
Tämän lisäksi on vahvaa tieteellistä näyttöä siitä, että luomutuotanto myös pitää, mitä lupaa, edistämällä luonnon monimuotoisuutta ja kasvattamalla maatilojen sopeutumiskykyä.
Luomutuki seuraavalla rahoituskaudella
Myös uuden CAP-kauden valmistelu on pysähtynyt Suomessa koronan takia. Tämä luo hyvän tilaisuuden arvioida kehityksen suuntaa uudelleen. Nyt onkin juuri oikea hetki vaikuttaa siihen, mitkä tavoitteet luomutuotannolle asetetaan kansallisesti.
Meillä tulee olla vahva strategia, jossa on sekä työntö- (vahva luomutuki ja tuotannon kehittämistoimenpiteet) että vetovaikutuksia (julkiset hankinnat, menekinedistäminen ja kuluttajakampanjat). Strategialla tulee olla selkeät tavoitteet, toimenpiteet niihin pääsemiseksi sekä resurssit niiden toteuttamiseen. Tämä on hyvin tarkoituksenmukaista ottaen huomioon EU:n komission suunnitelmat ja tavoitteet, kestävän kehityksen tavoitteet, joihin Suomi on sitoutunut, sekä hallitusohjelman tavoitteet.
Luomun kasvutavoitteet
Luomuliitto on asettunut tukemaan IFOAM-EU:n tavoitetta, jolla pyritään kasvattamaan luomuviljeltyä pinta-alaa Euroopassa 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kansallisesti tämä tarkoittaa 8 prosentin vuosikasvua pinta-alassa, jolloin Suomen tavoitteeksi tulee 30 prosenttia luomuviljeltyä peltoalaa vuoteen 2030 mennessä.
Susann Rännäri
