Joukkorahoitus on ketterä tapa kerätä rahoitusta. Kampanjan kautta voi myös kirkastaa viestintää, testata ja laajentaa markkinoita sekä luoda yhteisön toiminnan ympärille.

Haltijan tilan joukkorahoituskampanjaan osallistuneista 229 henkilöstä tai yhteisöstä tuli Maanhaltijoita, jotka saivat vastineeksi osallistumisestaan palan kukkapeltoa, omenapuuta tai marjapensasta.

Siis mikä joukkorahoitus? Laki määrittelee sen tavaksi kerätä rahoitusta henkilöiden ja organisaatioiden hankkeille sekä yritysten toimintaan. Rahoitus kerätään yleensä laajalta joukolta pieninä summina netissä toimivien palvelualustojen kautta.

Joukkorahoitus kattaa monta eri muotoa. Sijoituspohjainen joukkorahoitus on joko osake- tai velkapohjaista, jolloin yritys antaa sijoittajilta saamiensa varojen vastikkeeksi osakkeita tai velkakirjoja. Vastikkeeseen perustuvassa joukkorahoituksessa taas rahoittaja saa ostaa ennakkoon hankkeen lopputuotteen, elämyksen tai palvelun. Tuki- tai lahjoituspohjainen joukkorahoitus sisältää puolestaan esimerkiksi hyväntekeväisyyslahjoitukset.

Valtaisa oppimisprosessi

– Joukkorahoituksessa on usein kyse jostain merkityksellisestä toiminnasta, jota ihmiset haluavat tukea, kertoo Osuuskunta Ehta Rahan talous- ja rahoitusneuvoja Marika Lohi.

Rahoituskampanja on Lohen mielestä hyvä työkalu lainan omarahoitusosuuden hankintaan sekä tuotteen esimarkkinointiin. Sen kautta voi myös kirkastaa omaa viestiä ja tutkia, onko jollekin tuotteelle kysyntää.

– Joukkorahoituksen keinoin voi läpinäkyvästi kertoa muille toiminnastaan ja siitä, miksi tekee tällaista työtä. Usein motiivina on halu parantaa maailmaa ja kutsua muita tukemaan toimintaa.

Haltijan tilan maakauppa Vesilahdella mahdollistui joukkorahoituksella kerätyn omarahoitusosuuden turvin. Yhteiselle maalle perustettiin syksyllä 2019 ”Mahdollisuuksien Puutarha”

Joukkorahoitus on Lohen mukaan lisäksi oiva keino vahvistaa omaa yhteisöä ja tuoda asiakkaita lähemmäs toimintaa. Hankkeen ympärille voi järjestää esimerkiksi erilaisia tapahtumia.

– Joukkorahoituskampanja on paikallista vaikuttamistyötä. Sen kautta voi kertoa ihmisille toiminnastaan, tuotteistaan ja esimerkiksi luomutuotannosta. Kampanja on myös keino sitoa oma toiminta yhteen ruokaketjun muiden toimijoiden kanssa sekä vahvistaa tilojen välistä ja muuta paikallista yhteistyötä.

Lohi varoittaa lähtemästä hankkeeseen yksin. Sen tueksi kannattaa rakentaa useamman henkilön toimiva tiimi.

Joukkorahoituskampanjaan ryhtyvillä pitää olla kärsivällisyyttä, kykyä pitkäjänteiseen viestintätyöhön ja halua kerätä ihmisiä toiminnan ympärille. Kampanjan eteen täytyy olla valmis tekemään työtä – ei se itsestään onnistu.

Ehta Raha ei enää toimi alustana joukkorahoituskampanjoille mutta tarjoaa niihin työkaluja ja viestintäapua. Osuuskunta on luotsannut rahoitusta esimerkiksi Luomuleipomo Samsara Oy:n uudelle leipomorakennukselle. Sen joukkorahoitus koostui osakeannista, joukkovelkakirjasta ja tukiostoista.

– Lisäksi meillä on ollut maanhaltijuuskampanja sekä pieniä kokeiluja, kuten humuskampanja, jolla pyritään saamaan kaupunkilaisia mukaan hiiliviljelyyn ja maanparantamiseen. Mielestäni jokainen kampanjaan lähtevä onnistuu, koska joukkorahoitus on aina suuri oppimisprosessi.

Luomumyssyjä maailmalle

Pöytyäläinen Myssyfarmi on maatilalähtöinen designyritys, jonka valtteja ovat eettiset ja esteettiset luomuneuleet. Ne syntyvät paikallisten eläkeläisten puikoissa lähiseudulla kasvavien suomenlampaiden villasta. Myssyjen ohessa Rauhansuun luomutilalla tuotetaan vilja-, öljy- ja palkokasveja ja jatkojalostetaan niitä elintarvikkeiksi.

Designfirma päätti kerätä pääomaa kasvuun ja kansainvälistymiseen osakeantimuotoisella joukkorahoituksella, joka hoitui Invesdorin kautta.

– Ei meillä ollut juuri vaihtoehtoja. Invesdorilla on pisimmälle viety alusta ja ammattimaisinta toimintaa, Myssyfarmin toimitusjohtaja Anna Rauhansuu sanoo.

Kampanjan menestys yllätti kaikki. Osakeanti merkittiin täyteen viikkoa ennen määräajan loppua. Sen myötä sijoittajille siirtyi viidennes Myssyfarmin osakkeista.

Farmin isäntä Janne Rauhansuu arvelee, että yhteisön voima näytteli onnistumisessa merkittävää roolia.

– Noin neljännes sijoituksista tuli Pöytyältä ja lähikunnista. Toinen neljännes saatiin muilta maatiloilta, varsinkin lammastiloilta. Halu kerätä yhteisö tuotteen ympärille onkin tärkeä osa joukkorahoitusta.

Invesdorin Riikka Koskenohi selittää Myssyfarmin menestystä ennen muuta sillä, että kyseessä on kiva ja lempeä firma, joka herättää ihmisissä lämpimiä tunteita.

– Se on hyvän mielen juttu ja ainutlaatuinen tapaus Suomessa. Vaikka kyse on bisneksestä, firman kaikki toiminta on ajateltu hyvän tekemisen kautta: eläkeläiset saavat työtä, tekemistä ja seuraa ja samalla hyödynnetään suomalaista villaa. Muutoinhan siitä menee niin suuri osa hukkaan.

Anna Ruohonsuun mielestä joukkorahoitus on nimenomaan kasvuyritysten instrumentti. Sitä ei voi hakea pelkästään liiketoiminnan ylläpitämiseen vaan firmalla on oltava kasvutavoitteita ja -potentiaalia.

– Kampanja vaatii mittavat laskelmat ja taustatyön. Pitää olla realistinen kasvusuunnitelma ja tiimi, joka pystyy viemään sen läpi. Joukkorahoitusta ei voi ajatella ilmaisena rahana, vaan siihen kuuluu aina vastuu. Uusille osakkeenomistajille täytyy kertoa riskit ja yrityksen on raportoitava osakkeenomistajille, onko se saavuttanut tavoitteet vai ei, Anna Rauhansuu sanoo.

Janne Rauhansuun mukaan joukkorahoitus on hyvä markkinointikeino, jolla saa tuotteelle runsaasti medianäkyvyyttä ja laajempia markkinoita. Viestintää vauhdittaa merkittävästi, jos yrityksellä ja tuotteella on ihmisiin vetoava tarina. Se ei toki saa olla mikään tekaistu juttu.

–  Olemme pitäneet sijoittajailtoja, jotka ovat olleet hyvin suosittuja. Nyt kun korot ovat niin alhaalla, ettei tuottoa saa vain rahan makuuttamisesta, ihmiset satsaavat mielellään läpinäkyvään ja kestävään sijoittamiseen.

Maanmittauslaitoksen Aliisa Hakala määrittämässä Haltijan tilan virallisia rajoja. Tilan omistaa Biodynaamisen

viljelyn säätiö, ja toimintaa hallinnoi sen alainen Kurkirahasto yhdessä Maanhaltijoiden kanssa.

Osakeannilla vauhtia kasvuun

Netissä toimii useita joukkorahoituksen palvelualustoja. Yksi niistä on suomalainen Invesdor, joka keskittyy osake- ja velkapohjaiseen joukkorahoitukseen.

– Periaatteessa mikä tahansa osakeyhtiömuotoinen yritys voi hakea joukkorahoitusta meidän kauttamme, kertoo Riikka Koskenohi.

– Lähinnä sijoittajamme ovat kuitenkin kiinnostuneita yrityksistä, joilla on jo liikevaihtoa ja jotka tarvitsevat rahoitusta kasvuun ja ehkä kansainvälistymiseen. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että sijoittajien pitäisi saada rahansa takaisin.

Vaikka joukkorahoitus on Koskenohin mukaan ehdottomasti nousussa, suomalaispankit eivät enää tarjoa joukkorahoitusalustoja. Invesdor tekee kuitenkin tätä nykyä yhteistyötä Nordean kanssa lähinnä yhteisten asiakkaiden kampanjamarkkinoinnin tiimoilta.

– Monet ryhtyvät kampanjaan sen tarjoaman laajan näkyvyyden vuoksi. Usein joukkorahoituksessa motivoi yhtä lailla sen tarjoamat viestintä- ja markkinointimahdollisuudet kuin itse rahoitus – toki yrityksestä riippuen.

Palvelualustoja meillä ja muualla

Invesdor – Kasvuyrityksiin keskittyvä suomalainen sijoituspalveluyritys, joka tarjoaa alustan ainoastaan osake- ja velkapohjaiselle joukkorahoitukselle.

Mesenaatti – Suomen ensimmäinen ja suurin vastikepohjaiseen joukkorahoitukseen tarkoitettu palvelu.

Kickstarter – Yhdysvaltalainen joukkorahoituspalvelu, joka keskittyy etenkin luovien projektien vastikkeelliseen joukkorahoitukseen.

Indiegogo – Toinen yhdysvaltalainen palvelualusta, jolla on löyhemmät kriteerit rahoitusprojektien suhteen.

Teksti: Sinimaaria Kangas
Kuvat: Kurkirahasto

Artikkeli on tuotettu osana KUMAKKA – Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta -hanketta, joka saa rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.