Vuoden 2024 valtakunnalliset Luomupäivät järjestetään Seinäjoella teknologiakeskittymä Framilla 5.–6. marraskuuta. Tämän vuoden teemana on Vahvasti omavarainen luomu. Luomutuotanto pystyy tarjoamaan ratkaisuja kriisiaikojen haasteisiin etenkin siksi, että se on vähemmän riippuvaista ulkoisista tuotantopanoksista.

Luomupäivät tuo yhteen laajasti luomualan toimijoita: kasvinviljelijöitä ja kotieläintuottajia, neuvojia, tutkijoita, virkamiehiä ja opiskelijoita ympäri Suomen. Tapahtumassa esitellään uusinta tutkimus- ja kokemusperäistä tietoa luomutuotannosta ja visioidaan alan tulevaisuutta ajankohtaisissa puheenvuoroissa, luennoissa ja paneelikeskustelussa.

Kestävää ruoantuotantoa paikallisista resursseista

– Luomutuotanto tulisi nähdä Suomessa yhä tärkeämpänä osana omavaraisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamista. Luomussa hyödynnetään paikallisia resursseja ja ollaan vähemmän riippuvaisia ulkoisista tuotantopanoksista. Kun maaperä on elinvoimainen ja monimuotoisuus turvattu, tilat voivat paremmin tuottaa ruokaa myös vaikeiden ilmasto- ja markkinatilanteiden keskellä. Nämä ominaisuudet tekevät luomusta keskeisen erityisesti tilanteissa, joissa globaaleja toimitusketjuja koettelevat kriisit tai hintojen nousu, Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri painottaa.

– Keskusteltaessa ruoantuotannon omavaraisuudesta on vasta viime aikoina noussut esiin se, että omavaraisuutta vaaditaan myös tuotantopanosten osalta. Luomutuotanto ei ole riippuvaista muualta tuoduista lannoitteista ja kasvinsuojeluaineista, Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen korostaa.

Asiantuntijoiden puheenvuoroja luomusta

Kahden päivän aikana kuullaan laaja kattaus luomualan asiantuntijoita. Avauspuheenvuoron pitää maa- ja metsätalousministeriön tuore kansliapäällikkö Pekka Pesonen, ja tiistaipäivän aikana kuullaan muun muassa tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmosta Turun kauppakorkeakoulusta, joka esittelee luomun roolia tulevaisuuden ruokajärjestelmässä. Tanskalainen luomumaidontuottaja Rene Søndergaard tuo esille pohjoismaista näkökulmaa luomutilojen johtamiseen.

Tapahtuman rinnakkaisohjelmassa perehdytään syvällisemmin eri aiheisiin, kuten monimuotoisempaan kasvintuotantoon, kotieläintuotantoon ja hiilimarkkinoihin. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo kertoo harvinaisemmista viljelykasveista ja tutkija Timo Karhula viljelyn monipuolistamisen vaikutuksista tilan talouteen. 

Luomukasvituotannon asiantuntija Erkki Vihonen Luomuliitosta käsittelee ilmastoviisaan luomuviljelyn keskeisiä tekijöitä LuomuHiili-hankkeen näkökulmasta. Helsingin yliopiston professori Jussi Heinonsalo kertoo, mitä luomutuotannon vaikutuksista maaperän hiileen Suomessa tiedetään. ProAgrian kotieläinasiantuntija Inkeri Räisänen jakaa tutkimustietoa vasikoiden vierihoidosta Euroopassa. Toiminnanjohtaja Aura Lamminparras Pro Luomu ry:stä puolestaan esittelee luomukotieläintuotteiden markkinatilannetta.

Tutkimus ja käytäntö kohtaavat posterinäyttelyssä

Tänä vuonna Luomupäivillä on ensimmäistä kertaa esillä posterinäyttely, joka kokoaa yhteen tuoreinta kotimaista luomututkimusta. Posterit tarjoavat osallistujille mahdollisuuden tutustua uusimpiin tutkimuksiin ja kehittämishankkeisiin, jotka tukevat niin luomuviljelyä kuin koko maatalousalan kehitystä. Näyttelyn keskeisenä tavoitteena on lisätä vuoropuhelua tutkijoiden ja viljelijöiden välillä ja löytää tuotantoa kehittäviä käytännön ratkaisuja. Tutkijat esittelevät laajasti luomualan tutkimusta lähtien nokkosen kotimaisesta luomusiementuotannosta kuluttajien näkemyksiin eläinten hyvinvointia parantavista toimenpiteistä. 

Miten luomulle saadaan nostetta markkinan puristuksissa?

Luomupäivät tarjoavat monipuolisen ohjelman oheistilaisuuksineen, ja tapahtuman iltajuhlassa palkitaan ansioituneita luomutoimijoita. Lisäksi kolmessa retkikohteessa tutustutaan KujaFarmin luomumaitotilaan, Altian juomatehtaan jalostusprosesseihin sekä Seamkin luomuopetukseen.

Tapahtuma huipentuu vuorovaikutteiseen paneelikeskusteluun. Lidl Suomen vastuullisuuspäällikkö Laura Kvissberg, tutkijatohtori Galina Kallio Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jarkko Niemi ja luomutuottaja Päivi Kasari Jalasjärveltä etsivät keinoja helpottaa luomun tilannetta markkinan puristuksissa. Miten luomun arvoa saataisiin kirkastettua kuluttajille? Onko luomuruoalla vain liian kallis hintaimago? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia paneelin vetäjän Ruralia-instituutin projektipäällikkö Päivi Töylin johdolla.